| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkastelen kiintiöpakolaisina syksyllä 2013 Suomeen saapuneiden eritrealaisten
nuorten miesten heikkoja ja vahvoja sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Tutkimuksen tarkoituksena
on selvittää, millaisia sosiaalisia verkostoja miehillä on ja millaisiksi he verkostonsa kokevat. Tutkimuksessa
huomioidaan sosiaalisen tuen näkökulma. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu kahdeksasta
eritrealaisesta nuoresta miehestä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto
kerättiin teemahaastattelujen avulla, ennalta määrättyä haastattelurunkoa käyttäen.
Analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Luokittelun tuloksena
kuvaan haastateltavien transnationaalisia eli ylirajaisia suhteita sekä Suomessa olevia sosiaalisia
suhteita, joihin kuuluvat muut samaan aikaan saapuneet eritrealaiset, koulukaverit, työharjoittelupaikan
kaverit, naapurit, suomalaiset kaverit ja viranomaiset. Lisäksi tarkastelen sosiaalisen tuen
merkitystä heikoissa ja vahvoissa sosiaalisissa suhteissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että transnationaaliset suhteet ovat haastatelluille tärkeitä ja vahvoja
sosiaalisia suhteita. Tunnesiteet kaukana asuviin perheenjäseniin ovat vahoja. Haasteltavat pitävät
yhteyttä perheenjäseniin puhelimitse. Raha-avustusten lähettäminen Eritreaan on vaikeaa ja usein
mahdotonta. Pienten tulojen vuoksi he eivät juurikaan pysty auttamaan perheitään taloudellisesti.
Trasnationaalisissa suhteissa perheeltä saatu emotionaalinen tuki on tärkeää vieraassa maassa ja
vieraan kulttuurin keskellä asuessa.
Tutkimustulokset osoittavat selvästi sen, että sama etninen tai kulttuurinen tausta on yhdistävä
tekijä itselle vieraamman kulttuurin keskellä. Sosiaaliset suhteet samaan aikaan Suomeen tulleisiin
eritrealaisiin ovat vahvoja ja ne koettiin tärkeiksi. Tämä lisäksi haastatelluilla oli eri määrä kavereita
ja tuttavia. Nämä henkilöt olivat yleensä muita maahanmuuttajia, joihin he olivat tutustuneet koulussa,
työharjoittelupaikoissa ja kaupungilla, tai esimerkiksi kavereiden kautta. Nämä suhteet olivat
pääasiassa heikkoja. Viranomaiskontaktit kuuluvat heikkoihin suhteisiin. Suurin osa haastateltavista
oli tyytyväisiä viranomaisilta saamansa apuun ja palveluihin. Muutama henkilö arvosteli poliisin
toimintaa ja terveyskeskuksista saatua palvelua. Haastateltavat olivat saaneet hyvää kohtelua ja palvelua
erityisesti maahanmuuttajapalveluista (sosiaalityö ja terveydenhoito). He kokivat myös saaneensa
aina apua Kelalta, työvoimatoimistosta ja opettajilta. Tutkimustulokset osoittavat, että heikot
suhteet ovat sosiaalisen tuen saamisen kannalta merkityksellisiä suhteita.
Haastatteluissa nousi esille eritrealaisten vahva yhteisöllisyys. Haastateltavat kertoivat aina auttavansa
toisiaan, mutta myös muita kuin samasta maasta olevia. kaikissa mahdollisissa asioissa
(koulutehtävät, muutot, asioiden hoito, hakemusten täyttäminen, vähän rahallisestikin).
Haastateltavat halusivat tutustua suomalaisiin oppiakseen suomenkieltä ja kulttuuria. Heidän
mielestään suomenkielen oppimisen kannalta suomalaiset kaverit ovat tärkeitä. Tutkimustulokset
osoittavat, että aktiivisesti erilaisiin harrastuksiin tai uskonnon harjoittamiseen osallistuvilla oli
enemmän sosiaalisia verkostoja kuin esimerkiksi kotitöihin ja opintoihin keskittyneillä henkilöillä.
|
|---|