Museoasian neuvottelukunta ja museoalan muutos

Museoala ja sen historia ei ole vain museoiden historiaa. Tässä työssä keskeisenä toimijana on museoasiain neuvottelukunta, jonka toimintaa ja vaikutuksia museoalan suuriin muutoksiin tutkin. Muinaistieteellinen toimikunta uudistettiin Museovirastoksi vuonna 1972 ja samalla asetuksella (172/1972) mä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Anneberg, Heli
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54236
Description
Summary:Museoala ja sen historia ei ole vain museoiden historiaa. Tässä työssä keskeisenä toimijana on museoasiain neuvottelukunta, jonka toimintaa ja vaikutuksia museoalan suuriin muutoksiin tutkin. Muinaistieteellinen toimikunta uudistettiin Museovirastoksi vuonna 1972 ja samalla asetuksella (172/1972) määrättiin museoasiain neuvottelukunnasta, joka toimi neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä maan museolaitosta yhteisesti koskevissa sekä muissa museolaitoksen kannalta tärkeissä asioissa ja antoi lausuntoja ja teki aloitteita mm. opetusministeriölle ja Museovirastolle. Opetusministeriön nimeämä museoasiain neuvottelukunta toimi vuodesta 1974 vuoteen 1993. Vuonna 1979 toisen toimikautensa alussa museoasian neuvottelukunta sai avukseen taidemuseo- ja luonnontieteellisten museoiden jaokset. Jaosten tehtävänä oli käsitellä muun muassa kyseisten alojen museoiden valtionosuuksia, aluetaidemuseo- ja keskusmuseokysymyksiä sekä laatia luonnontieteellisten museoiden ja taidemuseoiden museopoliittiset ohjelmat. Neuvottelukunta toimi kolmella vuosikymmenellä. 1970-luvulla seuraan neuvottelukunnan perustamista ja toiminnan alkuvuosia sekä valtionapulainsäädännön historiaa ja aluemuseojärjestelmän alkuvaiheita. 1980-luvulla luotiin maakuntamuseo- ja aluetaidemuseojärjestelmä, kehitettiin museoalan ammatillista koulutusta ja vuosikymmenen lopulla tuli ensimmäinen valtionosuuslaki. 1990-luvun alkua määritti Museoviraston organisaatiomuutos ja neuvottelukunta toimi viimeisen kautensa. Eri vuosikymmenillä luon ensin kuvaa neuvottelukunnan yleisestä toiminnasta ja sitten tarkastelen sen toimia laajempien teemojen yhteydessä. Neuvottelukunta toimi antamalla pyydettyjä lausuntoja ja esityksiä, mutta osallistui myös aktiivisesti alan keskusteluun ja otti kantaa museoiden kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin. Neuvottelukunta edusti laajasti koko museoalaa ja tutkimusta, sen jäsenet olivat museojohtajia, tutkijoita, professoreja, kaupunginjohtajia ja muita kulttuurialan asiantuntijoita. Neuvottelukunnan lakkauttamisen jälkeen sen tehtävät siirrettiin uudistetun Museoviraston johtokunnalle, mutta neuvottelukunta edusti aidommin kaikkien alojen museoita kuin sitä seurannut johtokunta. Myös museokentältä saatu palaute kertoi, että museoiden ja valtionhallinnon väliin olisi edelleen kaivattu riippumatonta asiantuntijaelintä, jonka ääni kuului huipulle asti.