| Yhteenveto: | Tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkityksiä lastentarhanopettajien
työhyvinvoinnille. Lisäksi esiteltiin tutkimuspäiväkotien
tämän hetken kehityskeskustelukäytäntöjä ja kartutettiin niihin liittyviä kehitysehdotuksia.
Varhaiskasvatukseen kohdistuvat yhteiskunnalliset ja rakenteelliset
muutokset antavat aihetta kiinnittää entistä enemmän huomiota lastentarhanopettajien
työhyvinvointiin ja sen vuoksi olikin tärkeää tutkia, miten yksilölliset
kehityskeskustelut palvelevat lastentarhanopettajia työhyvinvoinnin
näkökulmasta.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto koostui neljän lastentarhanopettajan
sekä yhden päiväkodin johtajan puolistrukturoiduista haastatteluista
sekä aiheeseen liittyvistä dokumenteista. Aineiston analysoinnissa
käytin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkitys lastentarhanopettajien
työhyvinvoinnille on pääsääntöisesti positiivinen. Työhyvinvoinnista
huolehtiminen on tärkein positiiviseen merkitykseen johtava perustelu,
mutta työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan myös muita toimintatapoja.
Kehityskeskusteluiden käytännöt vaihtelevat vuosittain ja kehitysehdotukset
liittyvät keskusteluiden ajankohtaan, määrään, keskusteluun varattuun aikaan
ja sisältöön.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä yksilöllinen kehityskeskustelu
tulee järjestää ainakin kerran vuodessa eikä sitä saa korvata tiimikehityskeskustelulla.
Johtajalla on huomattava rooli kehityskeskusteluiden positiivisen merkityksen
syntymisessä, mutta ihmisten yksilöllisyydestä johtuen kehityskeskustelut
koetaan aina eri tavalla ja niille luodaan erilaisia merkityksiä.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä muissa tarpeeksi
samankaltaisissa konteksteissa. Niiden avulla yksilöllisiä kehityskeskusteluja
voidaan kehittää vastaamaan paremmin lastentarhanopettajien tarpeita työhyvinvoinnin
näkökulmasta.
|
|---|