| Summary: | Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kulttuuripajatoimintaan osallistuvien
mielenterveyskuntoutujien tavoitteita, niissä tapahtuvia muutoksia ja muutosta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielma kiinnittyy realistisen arvioinnin tutkimussuuntaukseen.
Tutkielman kontekstina ja tutkittavana interventiona toimii nuorille mielenterveyskuntoutujille
suunnattu kulttuuripajatoiminta. Kulttuuripajoilla järjestetään toiminnalliseen vertaistukeen
perustuvia vapaamuotoisia ryhmiä, jotka on suunnattu alle 35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille.
Kulttuuripajamallissa painotetaan mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia,
vertaisuutta ja osallisuutta.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemän kulttuuripajalle osallistuneen nuoren aikuisen
toiminnalle asettamien tavoitteiden pohjalta muodostetuista tapauskohtaisista seuranta-asetelmista
sekä samoilta osallistujilta ennen ja jälkeen seurannan kerätystä teemahaastatteluaineistosta.
Tapauskohtaiset asetelmat analysoitiin visuaalisesti ja haastatteluaineisto
sisällönerittelyllä ja sisällönanalyysilla.
Osallistujien toiminnalle asettamat tavoitteet liittyivät psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin
suhteisiin ja arkisiin muutoksiin sekä ryhmien sisältöihin. Viidellä seitsemästä osallistujasta
tapahtui edistymistä vähintään yhdessä asetetussa tavoitteessa. Tutkimuksen tulokset
osoittavat, että kulttuuripajatoiminta sisältää osallistujien erilaisia tavoitteita edistäviä ja estäviä
tekijöitä. Edistävät ja estävät tekijät liittyvät mielekkään tekemisen saamiseen päiviin,
sosiaalisiin suhteisiin, onnistumisen kokemuksiin sekä oman pajan ohjaamiseen. Pääosin
tutkimuksen tulokset antavat tukea kulttuuripajamallin tausta-ajatuksille, vertaistuen jäädessä aineistosta puuttumaan.
Tapauskohtaiset asetelmat näyttäytyvät tutkimuksen valossa toimivana menetelmänä asiakaskohtaisten
tavoitteiden monitorointiin. Seurannan oikea-aikaisuudella on kuitenkin suuri
merkitys muutosten todentamisen kannalta. Realistisen arvioinnin näkökulmasta tapauskohtaiset
asetelmat tulee suunnata intervention taustateorioista johdettujen tuloksia, mekanismeja
ja konteksteja koskevien oletusten testaamiseen
|
|---|