| Yhteenveto: | Naiset ovat vahvasti mukana suomalaisessa työelämässä ja koulutuksessa. Naisia ei kuitenkaan edelleenkään ole juurikaan ylimmässä johdossa. Naiset ovat jo edenneet johtotehtäviin, mutta etenkin pörssiyhtiöiden korkeimmassa johdossa heitä ei juurikaan ole. Tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että naisia olisi jokaisella tehtävä asteella työpaikoilla. Niin sanottu lasikatto estää naisten urakehitystä tietyn rajan yli. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mistä ylintä johtoa rekrytoivassa asemassa olevat ihmiset näkevät tämän lasikaton johtuva. Minkälaiset syyt heidän mukaansa estävät tai hidastavat naisten urakehitystä. On tärkeää löytää naisten urakehityksen esteet, jotta naisia voidaan tulevaisuudessa saada enemmän myös korkeimpaan johtoon.
Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Tuija Koivusen Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen hankkeeseen keräämää aineistoa, jossa on haastateltu korkeaa johtoa rekrytoivia ihmisiä. Käytin koko saatavilla olevaa aineistoa ja teemoittelin vastaajien antamia selityksiä neljään eri luokkaan. Lisäksi olen eritellyt näistä luokista poikkeavia vastauksia. Diskurssianalyysin keinoin analysoin vastaajien käsityksiä siitä, mistä naisten huonompi urakehitys ja etenkin juuri naisten puute ylimmässä johdossa johtuu.
Suurin yksittäinen tekijä haastateltavien mukaan lasikatolle löytyi naisten kompetenssin puutteesta. Kokemusta oli mahdollisesti vääriltä aloita tai ei riittävän tulosvastuullisista tehtävistä. Muita tekijöitä haastateltavien mukaan lasikatolle olivat naisten itse itselleen asettamat rajoitteet, perheen perustaminen ja työkulttuurista johtuva syrjintä. Tuloksista voi saada jo käsityksen suomalaisista työmarkkinoista ja lasikatosta. Lisää tutkimusta alasta kaivataan kuitenkin vielä. Olisi tärkeää mahdollisimman tarkkaan tarkentaa, missä kohtaa naisten uria lasikattoon törmätään ja millä keinoilla tätä ilmiötä voitaisi lieventää ja saada myös naiset korkeimpaan johtoon.
|
|---|