Samstämmighet i bedömning av muntlig färdighet i andraspråk

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suullisen puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyttä ruotsin kielen puhekokeessa. Tutkimuksessa informantit arvioivat 10 puheensuoritusta, jotka oli toteu-tettu Yleisen kielitutkinnon (YKI) puitteissa. Puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyden tutkiminen toteutettiin vert...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ruohonen, Minna
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:swe
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53710
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suullisen puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyttä ruotsin kielen puhekokeessa. Tutkimuksessa informantit arvioivat 10 puheensuoritusta, jotka oli toteu-tettu Yleisen kielitutkinnon (YKI) puitteissa. Puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyden tutkiminen toteutettiin vertaamalla YKI-arvioijien ja informanttien arviointien yhtäläisyyttä. Lisäksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla määritin, miten informantit soveltavat puhetaidon kriteerejä, joita eivät entuudestaan tunne. Kirjallisista arviointiperusteluista muodostettiin teemakategoriat arvioinneille, minkä lisäksi numeerisista arvioinneista muodostettiin numeeri-set vertailutaulukot. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että 61 % informanttien arvioista erosi YKI-arvioinneista. Kriteerejä kuitenkin hyödynnettiin arviointien tukena. Variaatio näkyy etenkin kirjallisesti kriteerien käytössä, mutta myös numeerisissa arvioinneissa. Arvioinneista kävi ilmi, että arvioinnissa oli käytetty myös annettujen kriteerien ulkopuolisia kriteerejä, mikä ei tue yhteneväistä arviointia. Lisäksi arvioinneissa ilmeni vertailua toisiin puhesuorituksiin, minkä ei katsota olevan kriteeriperustaisen arvioinnin kannalta korrektia. Tutkimus osoittaakin, että useamman arvioijan arvio samasta puhesuorituksesta turvaa arvion yhdenmukaisuuden arvioinnista toiseen. Tämä on tärkeää etenkin, kun arviointi vaikuttaa esi-merkiksi tulevaisuuden ura- tai koulutuspolkuun. Lisäksi tutkimusta voidaan hyödyntää esi-merkiksi, kun Suomen ylioppilastutkintoon kaavaillaan ruotsin kielen suullista koetta.