| Yhteenveto: | Kalliomäki, Heidi. 2017. Erot koetuissa minäpystyvyyden lähteissä iän, su- kupuolen ja lukemissujuvuuden tason suhteen alakoulussa. Erityispedago- giikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 30 sivua.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko koetut minäpystyvyy- den lähteet erilaisia eri muuttujien suhteen. Lähteet ovat Albert Banduran so- siokognitiivisen teorian mukaan aiemmat kokemukset, mallioppiminen, ympä- ristön antama palaute sekä suorituksen aikana koetut tunteet ja tuntemukset. Tutkimuksessa selvitetään, onko sukupuolella, luokka-asteella tai lukemissuju- vuuden taitotasolla yhteyttä koettuihin minäpystyvyyden lähteisiin eri tavoin. Minäpystyvyyttä on tutkittu vasta vähän Suomessa ja alakoulussa.
Tutkimusaineisto on Self-efficacy and Learning Disability Intervention (SEL- DI) –tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta. Aineistossa selvitettiin 1327:n 2-5- luokkalaisen oppilaan lukemisen minäpystyvden tasoa kyselyllä. Aineistossa mitattiin myös oppilaiden lukutaidon tasoa kolmella eri testillä: ALLU – ala- koulun lukutestillä, Luksu – lukusujuvuustestillä, sekä tekstin lukemisen testil- lä. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään lukemissujuvuuden taitotason mukaan: heikkoihin, keskimääräisiin ja taitaviin lukijoihin.
Tytöt kokivat sekä mallioppimisen että ympäristön palautteen poikia posi- tiivisemmin. Nuoremmat oppilaat kokivat vanhempia positiivisemmin mal- lioppimisen ja ympäristön palautteen, ja vanhemmat oppilaat kokivat enem- män negatiivisia tunteita ja tuntemuksia. Taitavilla lukijoilla aiemmat koke- mukset ja ympäristön antama palaute olivat heikkoja lukijoita positiivisempia, kun taas heikot lukijat kokivat enemmän negatiivisia tunteita ja tuntemuksia.
Lukemissujuvuuden taitotason suhteen eroja koetuissa minäpystyvyyden lähteissä oli eniten. Tulokset olivat aiempien tutkimusten mukaisia, joten minä- pystyvyyden tutkimuksen voi ajatella olevan yleistettävissä myös suomalaiseen alakouluun.
|
|---|