Pelottava Narnia vai yhteistä arkea? kehittämishankkeiden positioita ja oppimisen asetelmia

Kehittämishankkeet ovat julkisella sektorilla muotoutuneet keskeisiksi ohjauksen välineiksi valtion ja Euroopan unionin taholta. Kehittämishankkeet haastavat niitä toteuttavia organisaatioita, sillä oppiminen niistä ei ole aina itsestään selvää, vaikka kehittämisessä ja muutoksessa on aina kyse myös...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Manninen, Milja
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53634
Description
Summary:Kehittämishankkeet ovat julkisella sektorilla muotoutuneet keskeisiksi ohjauksen välineiksi valtion ja Euroopan unionin taholta. Kehittämishankkeet haastavat niitä toteuttavia organisaatioita, sillä oppiminen niistä ei ole aina itsestään selvää, vaikka kehittämisessä ja muutoksessa on aina kyse myös oppimisesta. Tutkielman tavoitteina olikin tarkastella diskurssianalyyttisin keinoin, millaisia työssä oppimiseen liittyviä diskursseja kehittämishankkeisiin liitetään, miten kehittämishankkeet positioituvat suhteessa perustehtävään ja millaisia vaikutuksia työssä oppimiseen liittyvillä diskursseilla on oppimiseen kehittämishankkeista. Tutkielman kohteena oli kaksi oppisopimustoimistoa. Tuloksiksi muotoutui kaksi diskurssia: osallistumis- ja omaksumisdiskurssit. Näistä rakentui työyhteisökohtaisia jatkumoita. Omaksumiskurssi rakentui yksilön omaksumiseen perustuvan, perinteistä, formaalia oppimista edustaviin ja osallistumisdiskurssi sosiokonstruktiivisen, osallistumiseen liittyviin merkityksiin. Omaksumisdiskurssissa kehittämishankkeet positioitu-vat perustehtävän ulkopuolisiksi ja osallistumisdiskurssissa sen sisäisiksi. Näyttääkin siltä, että omaksumiseen rakentunut diskursiivinen todellisuus rajoittaa kehittämishankkeista oppimista osaksi työyhteisön ja organisaation osaamista. Osallistumiseen liittyvä diskurssi sen sijaan tukee työyhteisökohtaista juurtumista.