| Summary: | Tämä tutkielma on deskriptiivis-kontrastiivinen tutkimus suomen ja ranskan välillä. Tarkoituksena oli etsiä
arvelemisen ilmaisimet Toivo Pekkasen kahdesta teoksesta ja niiden ranskannoksista. Arvelevat väitteet
edustavat episteemistä modaliteettia, joka antaa ilmaukselle merkityksen ’mahdollinen’ tai ’todennäköinen’.
Vertailun avulla olen pyrkinyt löytämään ne lingvistiset keinot, joilla ranskassa ilmaistaan episteemistä
modaliteettia.
Tutkimukseni kohteena olivat ranskan futuuri, suomen synteettinen potentiaali ja analyyttistä potentiaalia
edustavat epävarmuuden adverbit ’ehkä’, ’kai’, ’kenties’ sekä arvelua ilmaiseva konditionaali. Synteettisellä
potentiaalilla tarkoitetaan suomen potentiaali-modusta, analyyttisellä useampien sanojen muodostamaa arvelua.
Suomessa ilmaistaan episteemistä modaliteettia kahdellakin moduksella: potentiaalilla ja konditionaalilla, kun
taas ranskan ainoa modus arvelun ilmaisemiseen on konditionaali. Toisaalta ranskan indikatiivin aikamuodolla,
futuurilla, pystytään ilmaisemaan samaa kuin suomen synteettisellä potentiaalilla.
Käytetyin keino suomen potentiaalin kääntämiseen oli ranskassa perifraasi ’devoir’ + infinitiivi. Futuurin ja
konditionaalin lisäksi ranska turvautuu modaalisiin adverbeihin kuten ’peut-être’ tai arveleviin
performatiiviverbeihin (Je pense que).
Ranskan futuuri soveltuu myös suomen arvelevan konditionaalin käännökseksi. Futuurilla kääntyy myös
modaaliverbin ’voida’ ilmaisema todennäköisyys. Konditionaalissa oleva ’voida’ + infinitiivi on mahdollista
ranskantaa pelkällä pääverbin konditionaalilla. Molempien kielten konditionaaleihin liittyy usein arvelun adverbi.
Arvelua ilmaisevista adverbeista käytetyimmät ovat ’ehkä’ ja sen ranskalainen vastine ’peut-être’. Ehkä-sanan
käännöksinä esiintyivät lisäksi ’sans doute’, ’devoir’ ja ’pouvoir’. Adverbille ’kai’ löytyi eniten käännösvariantteja:
’peut-être’, ’sans doute’, ’probablement’, futuuri, ’devoir’ ja ’Je pense que’. Kenties-sanalla oli kaksi
käännösvaihtoehtoa: ’peut-être’ ja ’pouvoir’.
Episteemisen modaliteetin käyttö on suomessa runsaampaa ja ilmaisukeinoja enemmän kuin ranskassa.
Suomalainen lause saattaa sisältää kaksi tai kolmekin arvelun elementtiä. Niitä ei ranskassa aina käännetä, mutta
ne tulevat ymmärretyiksi kontekstin avulla. Suomen synteettisen potentiaalin käyttö on vähenemässä, kun taas
analyyttista potentiaalia käytetään runsaasti sekä suomessa että ranskassa.
|
|---|