Suomalainen koulutusvienti ja sen kehittämisehdotukset

Tutkimus esittelee Suomen koulutusviennin tämän hetken tilannetta ja kehittämisehdotuksia koulutusviennin edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda uusi yhteenveto vuoden 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän yhteenvedon tilalle ja tarjota ehdotuksia viennin kehittämiseksi. Tutkimus...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Vallin, Fanni
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53624
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimus esittelee Suomen koulutusviennin tämän hetken tilannetta ja kehittämisehdotuksia koulutusviennin edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda uusi yhteenveto vuoden 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän yhteenvedon tilalle ja tarjota ehdotuksia viennin kehittämiseksi. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla asiantuntijahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan koulutusviennin kentällä toiminutta asiantuntijaa, joiden haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Suomalainen koulutusosaaminen on pitkään nähty mahdollisena vientituotteena, mutta asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat suomalaisella koulutusviennillä olevan kysyntää, mutta toteutus ei ole ollut tavoitteiden mukaista. Puutteet toimijoiden välisessä yhteistyössä, markkinoinnissa, investoinneissa ja korkeakoulujen tavoitteellisessa toiminnassa estävät olemassa olevan potentiaalin käytön. Vuoteen 2010 verrattuna positiivisina ilmiöinä voidaan nostaa lisääntynyt yhteistyö, lakimuutokset sekä koulutusvientiä toteuttavien yritysten määrän kasvu. Kehittämisehdotuksia tilanteen edistämiseksi ovat erilaiset toimet yhteistyön, korkeakoulujen ja koulutusviennin rakenteiden kehittämisen suhteen. Tutkimuksen johtopäätökset osoittavat, että koulutusvientiä toteuttaneiden yritysten tulisi luoda oma koulutusvientiklusteri. Lisäksi johtopäätöksistä ilmenee koulutusviennillä ja kehitysyhteistyöllä olevan samankaltaista osaamispääomaa, mikä olisi pyrittävä hyödyntämään yhteistyön kautta.