Vahvuusperustainen opetus positiivisen pedagogiikan keinoin alakoulussa

Tässä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin vahvuusperustaista opetusta alakoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten opettajat jäsentävät ja kuvaavat vahvuusperustaista opetusta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita menetelmistä, jotka edesauttavat vahvuusperustaisen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tikkanen, Anne
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2017
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53493
Description
Summary:Tässä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin vahvuusperustaista opetusta alakoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten opettajat jäsentävät ja kuvaavat vahvuusperustaista opetusta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita menetelmistä, jotka edesauttavat vahvuusperustaisen opetuksen onnistumista sekä siitä, millaiset arviointikeinot tukevat oppilaan vahvuuksien dokumentointia. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta alakoulun opettajaa, kolmessa eri kunnassa. Haastateltaviksi valikoitui henkilöitä, joilla oli aiempaa kokemusta ratkaisukeskeisestä työskentelymallista sekä motivaatio vahvuusperustaisen opetuksen käyttöönottoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa mukana olleiden opettajien näkemysten mukaan kiinnittämällä huomio oppilaan vahvuuksiin ja niiden järjestelmälliseen opettamiseen koulutyössä vahvistetaan oppilaan uskoa itseensä oppijana. Näin edesautetaan sinnikkyyttä ja yrittämistä. Sisäisen puheen harjoittelulla vahvistetaan itsesäätelykykyä. Vahvuusperustaisen opetuksen onnistumiselle tarvitaan koko koulun henkilökunnan yhteinen tahtotila. Konkreettisina käytännön keinoina mainittiin koulun toimintakulttuurin muutos, oppilaan itsensä asettamat tavoitteet vahvuudet huomioiden, ryhmän vuorovaikutuksen toimivuus sekä sanojen merkitys rakentavassa palautteessa. Muutosta hidastavina tekijöinä mainittiin jatkuvat uudistukset, resurssien karsiminen ja opettajien erilaiset arvomaailmat.