Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tanskalaisen filosofin Erich Klawonnin argumentteja minä-substanssin puolesta ja englantilaisen filosofin Gilbert Rylen kritiikkiä kartesiolaiselle dualismille. Klawonn argumentoi, että ruumis ja mieli ovat kaksi erillistä substanssia, fyysinen ja aineeton minä-substanssi. Hänelle minä-substanssi edustaa sellaista, jolla on kattavat piirteet. Näitä piirteitä ovat mentaalisuus, yksilöllistäminen, ajan vaikuttamattomuus ja kuolemasta selviytyminen.
Gilbert Rylen argumentit edustavat kriittistä näkemystä kartesiolaiselle dualismille. Hänen pohtii, ettei ole mitään aavemaista entiteettiä, joka hallitsisi ruumista. Näin ollen, ”aave koneessa dogmi” on täysin kategoriavirheitä täynnä. Lisäksi, esimerkiksi, mentaaliset ominaisuudet ovat älyllisen olennon ominaisuus.
|