| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja tuottaa tietoa kehitysvammaisten kokemuksista tutkimuskysymyksen ”miten kehitysvammaiset kokevat oman itsemääräämisoikeutensa ja miten se käytännössä ilmenee?” avulla. Millaisen merkityksen kehitysvammainen henkilö antaa omalle itsemääräämisoikeudelleen?
Tutkimus on kvalitatiivinen ja lähestymistapana ja metodologisena valintana on eksistentiaalinen fenomenologia, joka pohjautuu holistiseen ihmiskäsitykseen. Tutkimuksen taustateoriana toimivat tunnustusteoriat. Tutkimusaineistona ovat seitsemän samassa ryhmäkodissa asuvan kehitysvammaisen haastattelut. Aineiston keruumenetelmänä ovat avoimet teemahaastattelut. Aineisto on analysoitu fenomenologisella analyysimenetelmällä, jonka avulla haastatteluista muodostuivat ensin yksilökohtaiset merkitysverkostot ja niiden pohjalta muodostui yksi yleinen merkitysverkosto.
Saatuja tuloksia on tarkasteltu holistisen ihmiskäsityksen ja tunnustusteorioiden näkökulmasta. Yleisen merkitysverkoston sisältöalueet kuvaavat kehitysvammaisten kokemuksia itsemääräämisoikeudestaan. Heidän kokemuksensa on, ettei heillä juurikaan ole itsemääräämisoikeutta omien asioidensa suhteen, mutta he ovat siitä huolimatta tyytyväisiä elämäänsä. Aikaisemmat kokemukset tunnustuksen puutteesta ja puolesta tekemisestä vaikuttavat heidän kykyynsä ja haluunsa tehdä päätöksiä itse. He kaipaavat kaikessa toiminnassaan runsaasti tukea ja päätöksenteon harjoittelua. Uusien onnistuneiden kokemusten myötä oma itsetunto voi kehittyä ja sen myötä oma itsemääräämisoikeuden toteutuminen siinä määrin, kuin se jokaiselle yksilöllisesti on mahdollista.
|
|---|