Valtiovarainministeriön viranhaltijoiden vallankäyttö hallitusohjelmaperusteisessa kehysohjauksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan valtiovarainministeriön keskeisten viranhaltijoiden vallankäyttöä valtiontalouden kehysprosesseissa. Tarkasteluajanjakson muodostavat vuoden 2003–2015. Kehykset nähdään yhtenä ydinvaltion oleellisimmista vallankäyttöprosesseista. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysym...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lintilä, Janne
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53269
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkastellaan valtiovarainministeriön keskeisten viranhaltijoiden vallankäyttöä valtiontalouden kehysprosesseissa. Tarkasteluajanjakson muodostavat vuoden 2003–2015. Kehykset nähdään yhtenä ydinvaltion oleellisimmista vallankäyttöprosesseista. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen, miten valtiovarainministeriön työntekijöiden vallankäyttö rakentuu. Tutkimuksen aineisto muodostetaan haastattelemalla suomalaisen kehys- ja budjettieliitin jäseniä politiikasta, ministeriöistä, sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta. Teoreettisena lähestymistapana toimii grounded theory, joka antaa tekijälleen suhteellisen vapaat kädet luoda aineistosta paitsi tuloksia, myös uutta teoriaa. Keskeisimmäksi kategorioista nousi taloustotuuden muodostaja rooli. Rooli kuvaa prosessia, jossa valtiovarainministeriön työntekijöillä keskeisesti vaikuttavat lopullisiin päätöksiin. Totuus tarkoittaa käytännön tilanteissa yleisesti hyväksyttyjä raameja ja ennustelukuja. Konstruktiivisesti katsottuna roolia on myös kehysten rakenteissa, esimerkiksi kehysten kehittämisprosessissa. Rooli liikkui käsitteellisesti haastavien, mutta käytännössä valtapitoisten totuuden, tiedon, ja informaation käsitteiden alueella. Vallan kohteina olivat ennemmin vaalipoliitikot, ei niinkään kehyspääluokkien edustajat eli ministeriöt. Teoriaan onnistuttiin tekemään vertailtavasta aineistosta tarkennuksia, mutta sen ydin kesti niin vertailevan aineiston kuin itsenäisen todentamisen.