| Summary: | Viestintä ja johtaminen ovat keskeisiä ilmiöitä työelämässä, ja niiden on myös todettu
olevan keinoja työelämän parantamiseen. Autoritäärinen johtamismalli soveltuu
huonosti asiantuntijaorganisaatioon, jonka työntekijät odottavat johtamiselta enemmän
kuin suljettujen ovien takana tehtyjä päätöksiä ja yksipuolisia käskyjä. Dialoginen
johtaminen on yksi monista johtamismalleista, jotka pyrkivät vastaamaan johtamiselle
nykypäivänä asetettuihin haasteisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä dialogisen johtamisen
ilmiöstä selvittämällä, millaisia käsityksiä tutkimuksen kohdeorganisaation henkilöillä
on esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä sekä johtamisesta, sekä kuinka nämä
käsitykset suhteutuvat kirjallisuudessa kuvattuun dialogiseen johtamiseen. Tutkimus
toteutettiin kvalitatiivisena fenomenografisena tutkimuksena, jossa oli myös
tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla
kymmentä henkilöä. Haastatteluaineisto analysointiin tietokoneavusteisesti
fenomenografisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen päätuloksena syntyi kaksi tulosavaruutta, joista ensimmäinen
kuvaa haastateltavien käsitysten kirjoa esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä ja
toinen käsitysten kirjoa johtamisesta. Tulosavaruuksien kuvauskategoriat asettuivat
horisontaalisesti ja hierarkkisesti. Tutkimuksen keskeisimpien tulosten perusteella
useat käsitykset sekä hyvästä esimiehen ja alaisen välisestä viestinnästä että hyvästä
johtamisesta vastaavat kirjallisuudessa kuvattua dialogiin perustuvaa dialogista
johtamista. Kirjallisuudessa määritellyn dialogisen johtamisen kanssa ristiriitaiset
käsitykset voivat tarjota tämän tapauksen ylittävää tietoa siitä, mitkä ovat esimiehen ja
alaisen välisen viestinnän ja johtamisen yleiset pullonkaulat organisaatioissa.
|
|---|