"Nice, refreshing, excellent that [it] is our corporate language" a case study on self-efficacy and EFL in a Nordic online trading bank

Englannin kielen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopealla tahdilla. Se näkyy monella eri osa-alueella: niin kulttuurissa, politiikassa kuin työmarkkinoilla. Nykyään englannin kielen osaaminen on edellytys työntekijälle. Moni suomalainen yritys toimii kan...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Oksaharju, Juulia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52985
Kuvaus
Yhteenveto:Englannin kielen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopealla tahdilla. Se näkyy monella eri osa-alueella: niin kulttuurissa, politiikassa kuin työmarkkinoilla. Nykyään englannin kielen osaaminen on edellytys työntekijälle. Moni suomalainen yritys toimii kansainvälisellä tasolla, mikä tarkoittaa, että englannin kielen käyttö on monelle jokapäiväistä. Kielen rooli voi jopa olla suurempi kuin suomen kielen. Kommunikointi ulkomailla sijaitsevien työntekijöiden ja toimistojen välillä, samoin kuin asiakaspalvelu, käydään usein englanniksi. Tämän vuoksi on syytä tutkia, millä tavoin englannin kielen rooli ilmenee yritystasolla ja kuinka työntekijät kokevat kielen moninaiset vaikutukset työpäivään. Tutkimus pyrki selvittämään, millainen minäpystyvyys (self-efficacy) ja itseluottamus työntekijöillä on englannin kielen käytössä töihin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi tutkimuskohteena olivat erilaiset työtilanteet, joissa kieltä käytetään. Tutkimus toteutettiin kesällä 2016 pohjoismaisessa osakevälityspankissa, jonka konttori sijaitsee Helsingissä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä, joka lähetettiin pankin kaikille työntekijöille. Tulokset osoittivat, että minäpystyvyys ja itseluottamus olivat usealla työntekijällä suhteellisen korkeat englannin kielen suhteen, mutta hajontaakin ilmeni. Vanhemmat työntekijät olivat luottavaisempia englannin kielen käyttäjiä kuin nuoret. Lisäksi englantia käytettiin päivittäin useissa eri tilanteissa, joista puhelinsoitot ja sähköpostiviestittely olivat yleisimpiä.