| Yhteenveto: | Koulun muuttumisen myötä eriyttämisestä on tullut luokanopettajan jokapäiväinen
menetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuinka luokanopettajat
eriyttävät opetustaan, miksi eriyttäminen on heidän mielestään tärkeää,
voiko eriyttämisestä olla heidän mielestään jotain haittoja ja mitkä asiat
tuovat haasteita eriyttämisen toteuttamiselle. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus,
joka toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin
aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Luokanopettajat eriyttivät opetustaan erilaisilla tehtävillä, omalla toiminnallaan,
oppilaiden aktiivisuudella ja resurssien avulla. Luokanopettajien mielestä
eriyttämistä tarvitaan inkluusion, onnistumisen kokemusten ja luokan hyvinvoinnin
takia. Eriyttämisen mahdollisina haittoina haastattelut pitivät opetuksen
laadun kärsimistä, työmäärän lisääntymistä ja oppilaiden minäpystyvyyden
heikkenemistä. Eriyttämistä haastoi luokanopettajien mielestä eniten
resurssipula, mutta myös ylöspäin eriyttäminen ja koulutuksen antamat valmiudet
eriyttämiselle.
Ennen kaikkea opettajat kaipasivat paremmin reusrsseja saataville, jotta
pystyisivät eriyttämään opetusta paremmin. Erityisesti lahjakkaiden huomiointi
on opettajien mukaan vähäistä, koska aikaa ei riitä heille. Yhtenä mahdollisuutena
eriyttämisen paremmalle toteutumiselle opettajat pitivät samanaikaisopetusta.
Lisäksi jo koulutuksen aikana paremmat valmiudet varmasti mahdollistaisivat
opettajien paremman eriyttämisen.
|
|---|