| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään aktiivisesti harjoittelevien eri ikäisten
veteraaniheittäjien voimantuotollisia ominaisuuksia ja samalla kuvamaan ikääntymisen
vaikutuksia hermo-lihasjärjestelmän voimantuottoon. Tutkimukseen osallistui 32 eri ikäistä
(vaihteluväli 36 – 84 vuotta) veteraanisarjojen kuulantyönnössä, kiekonheitossa,
moukarinheitossa ja painonheitossa kilpailevaa mieshenkilöä, joista muodostettiin neljä
ikäryhmää: M40(n=6), M50(n=5), M60(n=12 ) ja M75(n=9). Koehenkilöiden voimantuotto-
ominaisuuksia mitattiin isometrisesti bilateraalisessa alaraajojen ojennuksessa, unilateraalisessa
polven koukistuksessa ja isometrisessä jalkakyykyssä. Dynaamisen voimantuoton tehoa
mitattiin ilman kevennystä suoritetussa vertikaalihypyssä sekä 30 %:n ja 60 %:n kuormalla
(isometrisen jalkakyykyn maksimista) jalkakyykyssä. Alaraajojen lihasmassan ja rasvakudoksen
määrää arvioitiin mittaamalla reisilihaksen (m. vastus lateralis ja m. vastus intermedius) paksuus
ultraäänellä. Agonistien ja antagonistien aktiivisuuksien selvittämiseksi lihasaktiivisuudet
taltioitiin pinta EMG- menetelmällä alaraajojen lihaksista suoritusten ajalta.
M40 ryhmän maksimivoima oli merkitsevästi M60 ja M75 ryhmiä suurempi isometrisessä
alaraajojen ojennuksessa (p< 0.05). Isometrisessa polven koukistuksessa M40 ryhmä oli
kaikkia ryhmiä merkitsevästi vahvempi (M40/M50 p<0.05, M40/M60,M75 p< 0.01). Polven
koukistuksessa M50 ja M60 ryhmät olivat myös vahvempia kuin M75 ryhmä (p<0.05).
Isometrisessa jalkakyykyssä M40 ryhmän maksimivoima oli kaikkia muita ryhmiä suurempi
( 40/M50, M60 p< 0.05, M40/M75 p< 0.01). Isometrisessa alaraajojen ojennuksessa M75 ryhmä
kykeni tuottamaan 72 % , polven koukistuksessa 51 % ja isometrisessa jalkakyykyssä 53 %
M40 ryhmän maksimivoimasta. Huomioitaessa lihasmassan (lihaspaksuus) väheneminen
ryhmien välinen ero isometrisessa maksimivoimassa oli merkitsevä vain isometrisessa
jalkakyykyssä (M40/ M50, M60 p< 0.05, M40/M75 p< 0.01). Voimantuottonopeus (N/s) oli
M40 ryhmällä muita ryhmiä merkitsevästi suurempi isometrisessa jalkojen ojennuksessa ja
polven koukistuksessa (p<0.01). Dynaamisen voimatuoton teho oli M40 ryhmällä kaikkia muita
suurempi vertikaalihypyssä (p< 0.05), 30 %:n jalkakyykyssä (p< 0.05) ja 60 %:n jalkakyykyssä
(p< 0.01). Vertikaalihypyssä myös M50 ryhmän teho oli kahta ikääntyneempää ryhmää
suurempi (p<0.05). Iän mukanaan tuoma lasku oli suurempi vertikaalihypyn tehossa kuin
alaraajojen ojennuksen isometrisessa maksimivoimassa (r= -0.71 p<0.01 vs. r= -0.42 p<0.05)
Lihaspaksuus korreloi koko koehenkilöryhmällä merkitsevästi isometriseen maksimivoimaan
alaraajojen ojennuksessa (r =.64, p<0.01), tehoon vertikaalihypyssä (r = .60, p<0.01), 30 %:n
jalkakyykyssä (r = .46, p<0.05) ja 60 %:n jalkakyykyssä (r = .44, p<0.05). Nopea rekrytointi ja
lihasaktivaation tuottaminen oli ikääntyneiden ryhmillä hitaampaa isometrisessa voimantuotossa
(p<0.01). Ikääntyneillä reiden takaosien aktiivisuus oli suurempaa 60 %:n jalkakyykyssä kuin
M40 ryhmällä (p<0.05).
Dynaamisen voimantuoton tehon lasku on tulosten perusteella suurempaa kuin isometrisen
maksimivoiman lasku ikääntymisen myötä myös veteraaniheittäjillä. Voiman ja
voimantuottonopeuden laskussa näyttäisi myös olevan selviä lihasryhmäkohtaisia eroja, koska
lasku oli suurempaa polven koukistajissa. Lihasten nopea aktivointi oli ikääntyneimmillä myös
selvästi hitaampaa, sillä EMG: n tuottonopeus oli heillä isometrisessa voimantuotossa selvästi
pienempi. Liikenopeuden systemaattinen lasku viittaa ikääntymisen mukanaan tuomaan
nopeiden lihassolujen atrofiaan, joka hidastaa lihaksen maksimaalista supistumisnopeutta. Kun
nyt saatuja tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin, veteraaniheittäjien voidaan todeta
olevan samaan ikäryhmään kuuluvia harjoittelemattomia selvästi vahvempia. Lisäksi
veteraaniheittäjien säännöllisellä voimaharjoittelulla voidaan päätellä olevan lihasmassaa ja
voimaa ylläpitäviä vaikutuksia.
|
|---|