| Summary: | Melu on häiritsevää ääntä, jota syntyy monista arkisista lähteistä, kuten
tieliikenteestä ja teollisuudesta. Haittavaikutuksiensa tähden meluun tulisi
kiinnittää huomiota jo eri maankäytön suunnitteluvaiheissa, kuten
kaavoituksessa, jotta haitat ympäristöön jäisivät vähäisiksi tai kokonaan
syntymättä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tutustuttiin siihen, kuinka
kaavoituksessa pyritään ja voidaan ottaa huomioon meluntorjunta, selvitettiin
millaisiksi kaavoituksen ratkaisut voivat käytännössä muotoutua ja kuinka
Jyväskylän yleiskaavakartan 1/7, Oravasaaren osayleiskaavan ja Mannisenmäen
asemakaavan tapauksissa melutorjunta näkyy kaavoituksen tuloksena syntyneissä
kaavakartoissa. Tutkielma on olemassa olevaan kirjallisuuteen pohjautuva ja sen
kirjallinen aineisto kerättiin kirja- ja Internet-lähteistä. Kirja- ja Internet-lähteiden
löytämiseksi käytettiin apuna hakukoneita ja lisäksi aiheeseen liittyviä kirjoja
haettiin Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta (JYKDOK). Tutkielmassa
havaittiin kaavoituksen meluntorjunnan parhaimpien mahdollisuuksien olevan
uusien asuinalueiden kaavoittamisessa. Meluongelman syntymisen ehkäiseminen
onnistuu tällöin paremmin kuin jo osin tai täysin rakennetuilla alueilla. Jotta
rakennetuilla alueilla meluongelmia voitaisiin välttää ja vähentää, on
kaavoituksessa hyödynnettävä myös melulähteen päästöjen vähentämisen, melun
leviämisen estämisen ja kohteen suojelemisen keinoja. Tutkielmassa myös
havaittiin, että kaavoituksessa nojataan vahvasti valtioneuvoston päätöksessä n:o
993/1992 määriteltyihin melutason ohjearvoihin. Tämän myötä ajantasaisuuden
merkitys kaavoituksen taustalla käytettävissä meluselvityksissä korostuu ja
käytettävien ohjearvojen tulisikin perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon. Koska
ohjearvot nykyisellään eivät tutkimuksen mukaan aina kerro tarpeeksi melun
häiritsevyydestä, olisi myös mahdollisten erilaisten melun arviointimenetelmien
kehittämistä ja hyödyntämistä harkittava. Tutkimuksen tapauskohtaisissa
kaavakarttatarkasteluissa huomattiin, että meluntorjuntaan käytettävien
kaavamerkintöjen käyttö kaavakartan eri kohteissa riippuu kaavoitustason lisäksi
selkeästi myös muista tekijöistä, joita voivat olla kaavoitettavan alueen laajuus ja
kaavakartan mittakaava.
|
|---|