Yhteenveto: | Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on esimerkiksi kasvatusoppaissa
voimakkaasti esillä ja varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä puhutaan paljon
sensitiivisyydestä ja lapsen tarpeisiin vastaamisesta. Monikkoperheessä, eli
perheessä, joihin syntyy kaksoset, kolmoset tai niin edelleen, on kuitenkin
yhtäaikaisesti useampi lapsi hakemassa huomioita vanhemmilta.
Monikkoperheen vuorovaikutus sisältää siis erityispiirteitä, mutta siitä ei
kuitenkaan ole tarjolla paljoakaan tietoa. Tässä tutkimuksessa halusinkin
selvittää, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu monikkoperheessä.
Tutkimuksessa paneuduin niin monikkovanhempien kuin monikkolastenkin
vuorovaikutuskäyttäytymisen piirteiden esiin tuomiseen. Tutkimusaineistona
toimivat kahden monikkoperheen itse videoimat tallenteet. Tutkimusaineistoa
analysoitiin keskusteluanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monikkovanhempien
vuorovaikutuskäyttäytyminen sisälsi molempien lasten tasapuolista
huomiointia, riittämättömyyttä, yksilöllistä huomiointia, tilanteen hallintaa,
kommunikoinnin ja toiminnan monimuotoisuutta, jaettua lastenhoitoa, lasten
itsenäisen toiminnan edistämistä sekä pitkäjänteisyyttä. Monikkolasten
vuorovaikutuskäyttäytyminen taas koostui ympärillä olevan toiminnan
seuraamisesta ja tarkkailusta, odottamisesta, itsenäisestä toiminnasta, tilanteen
hallitsemisesta, huomionhakemisesta, sisarten toiminnan ja puheen yhteen
kietoutumisesta sekä konfliktitilanteista.
Tutkimuksen kautta saatiin monipuolista tietoa monikkoperheen
vuorovaikutuksesta ja sen erityispiirteistä. Videointi aineiston keruutapana
mahdollisti yksityiskohtaisen monikkoperheen vuorovaikutuksen tarkastelun,
mikä lisää tutkimuksen merkittävyyttä. Tutkimuksen tulokset voivat toimia
informaationlähteenä tuleville monikkovanhemmille, vertaistuen korvikkeena
vuorovaikutukseen liittyvien asioiden kanssa kamppaileville
monikkovanhemmille sekä yleistietona kasvatusalan asiantuntijoille.
|