Summary: | Väestön ikääntyminen ja työelämän jatkuvat muutokset asettavat haasteita työhyvinvoinnin
tutkimukselle. Työhyvinvoinnin edistämiseksi ei riitä kielteisten tekijöiden poistaminen tai
työmäärän vähentäminen, vaan tarvitaan myös uudenlaista, myönteistä lähestymistapaa
työhyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa työhyvinvointia tarkasteltiin voimavarakeskeisestä
näkökulmasta käsin. Tarkoituksena oli arvioida millainen on metsäteollisuuden työntekijöiden
koherenssin tunne ja työn imun kokemus. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten terveyden
voimavarat, työn fyysinen rasittavuus, työvuoromallit ja yhteistyö esimiehen kanssa ovat
yhteydessä koherenssin tunteeseen ja työn imuun.
Tutkimuksen aineisto pohjautui Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen ja
suomalaisen metsäteollisuusyrityksen yhteistyöprojektiin ”Terveenä työelämässä?”, jonka
tavoitteena oli selvittää sairauspoissaoloihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto (n
= 183) kerättiin kyselylomakkeella (vastausprosentti 65.4), ja lisäksi käytettiin työnantajan
rekisteritietoja. Kyselyyn vastanneista 126 (69 %) oli miehiä ja 57 (31 %) naisia. Kaikkien
vastanneiden keski-ikä oli 48.5 (kh = 8.1) vuotta. Työntekijöiden koherenssin tunnetta
arvioitiin koherenssikyselyllä (Sense of Coherence Scale) ja työn imua mitattiin työn imu –
mittarilla (Utrecht Work Engagement Scale). Tutkimuskysymyksiin vastattiin tilastollisilla
menetelmillä (Mann-Whitneyn U-testi, Kruskal-Wallisin testi, Pearsonin ja Spearmanin
korrelaatiokertoimet, lineaarinen regressioanalyysi).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveyden voimavaroista tuki- ja liikuntaelinten
vaivat olivat yhteydessä koherenssin tunteeseen ja työn imuun. Mitä vähemmän tule-vaivoja
työntekijällä oli, sitä vahvempi oli koherenssin tunne ja työn imun kokeminen. Lisäksi
koherenssin tunne ja työn imu olivat korkeammalla tasolla niillä työntekijöillä, jotka kokivat
yhteistyön esimiehen kanssa tiiviiksi. Metsäteollisuuden työntekijöiden koherenssin tunne ja
työn imu olivat keskimäärin korkealla tasolla. Tulokset lisäävät ymmärrystä
metsäteollisuuden työntekijöiden työhyvinvoinnista sekä koherenssin tunteeseen ja työn
imuun yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa
työterveyshuollossa, henkilöstöhallinnossa sekä esimiesten koulutuksessa.
|