| Yhteenveto: | Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksen TIKAPUU – Alakoulusta
yläkouluun –tutkimushanketta, joka toteutetaan Jyväskylässä vuosina 2013–2017. Tutkimuksen
tavoitteena oli tarkastella kuudesluokkalaisten nuorten kaverisuhteiden yhteyttä nuorten kokemaan
kouluhyvinvointiin, ja temperamentin mahdollista muuntavaa vaikutusta kaverisuhteiden ja
kouluhyvinvonnin välisiin suhteisiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2014 kahden
keskisuomalaisen kunnan kuudesluokkalaisilta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan. Nuoret (N=870)
vastasivat kyselyihin kouluhyvinvoinnistaan ja kaverisuhteistaan, ja vanhemmat (N=676) arvioivat
nuorten temperamenttia Early Adolescent Temperament Questionnaire – Revised (EATQ-R)
–kyselylomakkeen avulla. Kouluhyvinvointia tutkittiin kouluviihtyvyyden, kouluun liittyvän
stressin ja koulun vastaisten asenteiden avulla. Nuorten kaverisuhteita tarkasteltiin luokkatovereiden
antamien positiivisten ja negatiivisten nimeämisten sekä itse raportoidun parhaan kaverin
olemassaolon avulla. Positiiviset nimeämiset kertovat vertaisten hyväksynnästä ja negatiiviset
nimeämiset vertaisten hyljeksinnästä. Tutkimuksen mukaan luokkatovereiden hyväksyntä oli
yhteydessä nuorten korkeampaan kouluviihtyvyyteen ja vähäisempiin koulun vastaisiin asenteisiin.
Luokkatovereiden hyljeksintä taas oli yhteydessä korkeampaan kouluun liittyvän stressiin ja
voimakkaampiin koulun vastaisiin asenteisiin. Sillä, oliko nuorella parasta kaveria samalla luokalla,
ei havaittu yhteyttä nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin. Parhaan kaverin ja kouluviihtyvyyden
välinen yhteys oli erilainen riippuen nuoren temperamentista. Yhteyteen vaikutti nuoren
tahdonalaisen itsesäätelyn taso. Nuorilla, joilla runsaasti tahdonalaista itsesäätelyä, parhaan kaverin
olemassaolo samalla luokalla vaikutti positiivisesti heidän kouluviihtyvyyteensä. Niillä nuorilla
taas, joilla oli vähäisesti tahdonalaista itsesäätelyä, parhaan kaverin olemassaololla ei ollut yhteyttä
heidän kouluviihtyvyyteensä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti vertaisten
hyväksynnällä ja hyljeksinnällä on yhteys nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin. Tulokset antavat
viitteitä myös tahdonalaisen itsesäätelyn merkityksestä sille, miten tärkeä paras kaveri on nuoren
kouluviihtyvyyden kannalta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vertaisten hyljeksinnän
ennaltaehkäisy on tärkeää nuorten kokeman kouluhyvinvoinnin parantamiseksi.
|
|---|