| Yhteenveto: | Tutkielmani tarkoituksena on selvittää millaista sosiaalista todellisuutta media luo 50+ pitkäaikaistyöttömistä, heidän tulevaisuuden näkymistään ja kuinka työurien pidentämiskeskustelussa huomioidaan 50+ pitkäaikaistyöttömät. Tutkielman lähtökohtana on huoli
ikääntyvien asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tilanteessa, jossa pyritään vähentämään rakenteellista työttömyyttä ja pidentämään työuria samaan aikaan, kun yli viisikymppinen ei tunnu kelpaavan työmarkkinoille edes ammattitaitoisena ja koulutettuna.
Tutkimuksen aineisto koostuu sanomalehtiaineistosta, joka on kerätty Länsi-Savosta ja
Helsingin Sanomien e-näköislehdistä. Aineiston keräilyajankohtana ovat vuodet 2013 –
2014. Aineiston kokonaismäärä on 78 artikkelia. Aineisto on analysoitu aineisto- ja teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sanomalehtiaineisto soveltuu hyvin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tutkielman tulosten perusteella julkisuudessa tuotettu kuva 50+ pitkäaikaistyöttömistä sisälsi neutraalia, positiivista ja negatiivista puhetta työttömän näkökulmasta tarkasteltuna.
Puhetta voi kuvailla kahtiajakautuneeksi, jossa positiivisen puheen kautta pyritään tuomaan
esille ikääntyvän pitkäaikaistyöttömän korkeaa työmoraalia, uudelleen työllistymisen halua
ja kyvykkyyttä ja negatiivisen puheen kautta taas huomio kiinnittyy ikääntyviin liittyviin
ennakkoluuloihin, sairastavuuteen, työkyvyn ja ammattitaidon puutteisiin, sekä työnantajalle lankeaviin korkeampiin kustannuksiin.
50+ pitkäaikaistyöttömän tulevaisuuden kuvaa hahmottuu kolmen eri näkökulman kautta:
yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan. Aineiston analyysin perusteella voidaan päätellä, että
50+ pitkäaikaistyötön on työnantajan ja yhteiskunnan taholta syrjäytetty työttömyyteen.
Pitkäaikaistyöttömän tulevaisuuden mahdollisuudet rajoittuvat työelämän pelisääntöjen ja
yhteiskunnan asettamien rajoitteiden ja velvoitteiden väliin.
Työurien pidentämistä koskevan aineiston analyysi osoittaa, ettei työura pitene automaattisesti eläkeikää nostamalla, vaan se vaatii tuekseen myös asennemuutosta koko Suomalaisessa yhteiskunnassa. Työurien pidentämiseen liittyvä julkinen keskustelua tiivistyy väittelyyn työttömyysputken olemassa olosta ja ikärajoista. Työttömyysputki näyttäytyy sekä
toimeentuloa turvaavana että työttömyyttä tuottavana instituutiona riippuen tarkastellaanko
sitä yhteiskunnan vai yksilön näkökulmasta.
|
|---|