| Summary: | Tämän tutkielman aiheena on ranskalaisen filosofin Jean-Luc Nancyn (1940–) La
décision d’existence -tekstissä esittämä tulkinta Martin Heideggerin Oleminen ja aika -
teoksen käsitteistä avautuneisuus, päätös ja päätöksellisyys. Nancyn tulkinnan keskiössä on hänen
omalaatuinen tapansa tulkita eksistenssin eksistentiaalisuutta : Nancylle ensisijaista on suhde
maailmaan ja toisiin. Reflektiivinen suhde omaan olemiseen on mahdollinen vain tämän
olemistavan takia. Tämän Nancy tekee osoittamalla eksistenssin ja arkipäivään uppoutumisen
erottamattoman yhteenkuuluvuuden.
Tutkielmassa edetään Oleminen ja aika -teoksen arg umentaation alusta teoksen toisen
osaan saakka, sillä Nancyn arg umentin kannalta on välttämätöntä tuntea suuri joukko
Heideggerin muotoiluja. Nancyn tulkinta eksistenssin arkipäiväisyydestä pidetään tiiviisti
mukana kaiken aikaa, jotta kulloinkin käsiteltävän Oleminen ja aika -teoksen osan mielekkyys
tutkielman kokonaisuuden kannalta on ilmeinen. Heideggerin Oleminen ja aika -teoksessa
omaehtoinen olemissuhde on mahdollinen ahdistuksen sysättyä täälläolon vasten hänen omaa
olemistaan. Tällöin päätöksessä ei paljastu muuta kuin täälläolon oma eksistenssi hänen oman
olemisensa perustana. Tämä olemistapa, joka päätöksessä paljastuu, tapahtuu maailmassa toisten
luona.
Nancyn omalaatuinen tapa tulkita päätöksellisyyttä tarttuu kiinni arkipäiväiseen
eksistenssiin. Nancy kyseenalaistaa koko päätöksen tekemisen mahdollisuuden ja osoittaa ettei
omaehtoinen olemisymmärr ys ole mahdollinen itsereflektiivisenä suhteena. Ainoa varmuus,
joka Nancyn tulkinnan mukaan filosofialla voi olla on siinä ettei filosofia saa otetta
arkipäiväisen eksistenssin epämääräisyydestä.
|
|---|