Hiljaiset tauot venäjänkielisten henkilöiden suomenkielisessä puheessa

Tutkin taukoja venäjänkielisten henkilöiden suomenkielisessä puheessa. Aineistona on 32 Yleisten kielitutkintojen keskitason tasoarvion kolme ja neljä saaneiden henkilöiden puhenäytettä. Puhenäytteet kestävät noin kaksi minuuttia, ja ne ovat yksinpuheluita, joissa kokeen osallistuja puhuu annetusta...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lintunen, Venla
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52163
Description
Summary:Tutkin taukoja venäjänkielisten henkilöiden suomenkielisessä puheessa. Aineistona on 32 Yleisten kielitutkintojen keskitason tasoarvion kolme ja neljä saaneiden henkilöiden puhenäytettä. Puhenäytteet kestävät noin kaksi minuuttia, ja ne ovat yksinpuheluita, joissa kokeen osallistuja puhuu annetusta aiheesta pienen valmisteluajan jälkeen. Tutkimukseen valikoituneista näytteistä suurimmassa osassa puhutaan liikunnan merkityksestä elämässä, mutta muistakin samantasoisista aiheista puhutaan. Suomea toisena kielenä puhuvien taukoja ei ole aiemmin tutkittu, vaikka tauot ovat tärkeä osa sujuvuutta, ja puheen prosessoinnin ilmiönä ne ovat suomen toisena kielenä -opetukselle merkityksellisiä. Tauot mainitaan myös Yleisten kielitutkintojen arviointikriteereissä sujuvuuden kohdalla, missä todetaan, että tasoarvion kolme saaneilla taukoja on paljon, kun taas tasoarvion neljä saaneilla niitä on harvoin. Tutkimuksessani tutkin taukoja monella eri tasolla: sitä, millaisissa kohdissa taukoja pidetään, mitä sanaluokkia taukojen edellä ja jäljessä on, ovatko tauot sujuvia vai epäsujuvia ja mitä sija- ja verbimuotoja taukojen jälkeen esiintyy. Suurin osa tauoista sijoittuu tutkimuksessani lausumien sisälle, joten suurin osa tauoista on epäsujuvia. Hiljaisten taukojen edellä ja jäljessä täytetyt tauot ja partikkelit ovat yleisimpiä, kun taas sijamuodoista yleisin on nominatiivi ja verbi-muodoista indikatiivin preesens. Tulokset osoittavat, että sekä tasoarvion kolme että neljä saaneet pitävät taukoa huomattavan osan puheestaan, keskimäärin yli 40 sekuntia kahdesta minuutista. Odotusten vastaisesti tasoarvion neljä saaneet pitävät taukoja useammin kuin tasoarvion kolme saaneet, mutta nelosen saaneilla tauot ovat keskimäärin lyhyempiä ja puhenopeus on suurempi kuin kolmosen saaneilla. On mahdollista, että nelosen saaneiden lyhyempiin taukoihin ei arvioinnissa kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin kolmosen saaneiden pidempiin taukoihin, ja nopeamman puhenopeuden vuoksi taukoja ehtii pitää enemmän sen häiritsemättä niin paljon puhetta.