| Summary: | Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia sosiaalisen ympäristön muuttujien
vaikutusta työhyvinvoinnin mittareihin. Tavoitteena on tutkia, onko organisaation koolla ja
työpaikan toimialalla kontekstuaalivaikutusta työkykyyn, vireyteen ja työn
kuormittavuuteen. Työhyvinvointia ja sen osa-alueita mitataan usein hyvin subjektiivisena
kokemuksena, ja taustalla vaikuttavat sosiaaliset tekijät jätetään vähemmälle huomiolle tai
jopa kokonaan huomiotta. Tässä tutkielmassa työhyvinvoinnin ulottuvuuksia pyritään
tutkimaan juuri tästä sosiologisesti kiinnostavasta näkökulmasta.
Aineistona tutkielmassa on käytetty Työolobarometria vuodelta 2014. Aineisto on
vuosittain kerättävä kattava leikkaus suomalaisesta työssäkäyvästä väestöstä. Aineistossa
on kysytty laajasti työelämän osa-alueista, ja laajuutensa vuoksi se soveltuu tutkimukseen
hyvin. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on käytetty kontekstuaalianalyysiä, jonka
avulla pyritään hahmottamaan työhyvinvoinnin osa-alueiden sekä organisaation koon ja
toimialan välisiä yhteyksiä. Kontekstuaalianalyysillä voidaan havainnoida, miten johonkin
ryhmään tai sosiaaliseen ympäristöön kuuluminen vaikuttaa yksilötason vastauksiin.
Kontestuaalivaikutuksesta puhutaan silloin kun jollakin sosiaalisen ympäristön muuttujalla
voidaan katsoa olevan vaikutusta yksilötason muuttujiin.
Tutkielmassa työkyky ja vireys saavat kaikilta vastaajilta melko positiivisia arvioita.
Työkyky, työn kuormittavuus ja vireys näyttäisivät myös korreloivan toimialan kanssa.
Tutkielman perusteella työkyky, työn kuormittavuus ja vireys kuitenkin näyttäytyvät hyvin
subjektiivisina kokemuksina, ja ryhmätason vaikutukset jäävät melko alhaiselle tasolle.
Toimiala näyttäisi vaikuttavan hieman enemmän valittuihin selitettäviin muuttujiin kuin
organisaation koko, ja julkisen ja yksityisten sektoreiden välillä on suurempi ero työn
kuormittavuudessa ja vireydessä kuin erisuuruisten organisaatioiden välillä.
Sisäkorrelaatiot jäävät kuitenkin melko pieniksi, eikä tässä tutkimuksessa organisaation
koolla tai vastaajan toimialalla näytä olevan kovin suurta vaikutusta koettuun
työhyvinvointiin tai sen mittareihin. Tämän tutkimuksen perusteella muut tekijät, kuin
analyysin valitut muuttujat selittävät saatuja tuloksia paremmin.
|
|---|