Summary: | Datan määrä kasvaa jatkuvasti ja dataa analysoimalla yritysten on mahdollista saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä. Myös yritysten henkilöstötoiminnoilla on hallussaan paljon arvokasta dataa, mutta ne kykenevät hyödyntämään sitä vain harvoin päätöksenteossaan. Historiallisesti henkilöstötoiminnossa päätöksenteko on pitkälti perustunut tunteisiin, henkilökohtaisiin kokemuksiin ja yrityksissä vallinneisiin uskomuksiin. Eri sidosryhmät ovat kuitenkin alkaneet asettaa yhä enemmän paineita yritysten kyvylle osoittaa numeerisesti henkilöstöstrategioidensa vaikuttavuutta ja kykyä tukea liiketoiminnan päätöksentekoa.
Henkilöstötoiminto on ollut pitkään eri muutosvoimien kohteena ja sen rooli yrityksissä on yhä muuttuva. Tutkimuksessa kartoitettiin kohdeyritysten henkilöstötoimintojen nykytilaa ja roolia. Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstötoiminnon rooli on laajentunut pelkästä hallinnollisesta toiminnosta kohti liiketoimintaa tukevaa toimintoa. Tämä roolin muutos on kuitenkin vielä kesken ja tutkimuksessa oli havaittavissa merkittäviä eroja yritysten välillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöstötoiminnon näkökulmasta big datan ja analytiikan hyödyntämisen valmiutta, tahtotilaa ja kyvykkyyttä yhdeksässä suomalaisessa suuryrityksessä. Mielenkiinnon kohteena oli myös selvittää datan ja analytiikan hyödyntämistä estäviä tai hidastavia tekijöitä. Tulosten mukaan tutkimuksemme kohdeyritysten kyky hyödyntää big dataa on varsin alkutekijöissään. Analytiikkaa kohtaan henkilöstötoimintojen mielenkiinto oli suurempi, muttei sitäkään ole juuri kyetty hyödyntämään suurimmassa osassa kohdeyritysten henkilöstötoimintoja. Henkilöstötoiminnon nykyinen osaaminen, liiketoimintaymmärryksen rajoittuneisuus, datan huono laatu tai sen puute sekä vanhentuneet järjestelmät, niiden yhteensopimattomuus tai puuttuminen kokonaan, nousivat datan ja analytiikan hyödyntämisen rajoittaviksi tai estäviksi tekijöiksi.
|