Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides

Nanotiede kasvaa edelleen tutkimusalana nopeasti, ja sille löytyy lukematon määrä sovelluskohteita. Sen vahvuutena on poikkitieteellisyys fysiikan, kemian ja biologian kesken, jotka kaikki tutkivat atomitason ilmiöitä. Näiden ilmiöiden tutkiminen ja soveltaminen vaatii paljon erilaisia, sofistikoitu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ari, Ville
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Fysiikan laitos, Department of Physics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51953
_version_ 1828193108156743680
author Ari, Ville
author2 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Fysiikan laitos Department of Physics University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Ari, Ville Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Fysiikan laitos Department of Physics University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Ari, Ville Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Fysiikan laitos Department of Physics University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Ari, Ville
datasource_str_mv jyx
description Nanotiede kasvaa edelleen tutkimusalana nopeasti, ja sille löytyy lukematon määrä sovelluskohteita. Sen vahvuutena on poikkitieteellisyys fysiikan, kemian ja biologian kesken, jotka kaikki tutkivat atomitason ilmiöitä. Näiden ilmiöiden tutkiminen ja soveltaminen vaatii paljon erilaisia, sofistikoituneita menetelmiä ja työkaluja, joilla voidaan valmistaa ja karakterisoida erilaisia nanopartikkeleita ja -rakenteita. Joissain tapauksissa vaaditaan jopa yksittäisten molekyylien tai atomien manipulointia nanometritasolla. DNA on yksi mielenkiintoisista nanotieteen tutkimuskohteista. Se on elämän kannalta merkittävä molekyyli, sillä se pitää sisällään elävän organismin rakenteellisen ohjeen. DNA:n tärkeä rooli proteiinisynteesissä vaatii sen olevan kemiallisesti erittäin vakaa ja tarkasti hallittava. Nämä ominaisuudet tekevät siitä monipuolisen ja tärkeän tutkimuskohteen. DNA:n itsejärjestyvyysominaisuuksien takia sen käyttöä erilaisina ohjelmoitavina rakennuspalikoina ja tukirakenteina on tutkittu innokkaasti. Pii-pohjaisen mikro- ja nanopiiritekniikan suorituskyvyn lähestyessä fysikaalisia rajojaan myös DNA:n sähkönjohtavuutta on tutkittu mahdollisten nanoelektroniikkaan liittyvien sovellusten takia. DNA:n hyödyntämisen mahdollistaa sen muokattavuus. DNA-oligonukleotidit ovat synteettisiä, yleensä muutaman kymmenen emäsparin pituisia yksijuosteisia DNA-molekyylejä, joihin voi valita mieleisensä sekvenssin sovelluskohteen mukaan. Molekyylin molempiin päihin on myös mahdollista liittää erilaisia funktionaalisia molekyylejä. Tämä ominaisuus on hyödyllinen erityisesti biotieteissä, joissa hyödynnetään paljon fluoresenssimikroskopiaa. Koska näytteet eivät aina ole itsessään fluoresoivia, ne täytyy tarvittaessa leimata tilanteeseen sopivilla merkkiaineilla. Lisäksi koejärjestelystä riippuen voidaan tarvita esimerkiksi erilaisia linkkeri-molekyylejä. Erilaisten molekulaaristen modifikaatioiden käyttöön kuvantamisessa liittyy kuitenkin se heikkous, että ne lisäävät näytteiden monimutkaisuutta ja hintaa. Siten kuvantamistekniikat, joiden käyttö ei vaadi erillisiä merkkiaineita, voivat joissain tapauksissa olla suureksi hyödyksi. Raman-spektroskopia, esimerkiksi, perustuu sähkömagneettisen säteilyn Raman-sirontaan fluoresenssin sijaan. Intialaiset fyysikot C. V. Raman ja K. S. Krishnan todistivat sen olemassaolon 1920-luvun alussa. Valo voi elastisen Rayleigh-sironnan lisäksi sirota Ramanaktiivisista partikkeleista epäelastisesti. Raman-moodeja on kaksi, joita kutsutaan Stokes- ja anti-Stokes-siirtymiksi. Stokes-siirtymässä systeemi siirtyy perustilalta virtuaalitilan kautta vibraatiotilalle. Siten sironneen fotonin energia on pienempi alkutilanteeseen verrattuna. Anti-Stokes-siirtymässä tapahtuu päinvastoin, jolloin fotonin loppuenergia on alkuperäistä suurempi. Raman-spektroskopiaa voidaan pitää ideaalisena menetelmänä biotieteissä, koska aineen Ramanspektri on ikään kuin sen uniikki sormenjälki. Nanopartikkelien manipulointi onnistuu esimerkiksi hyödyntämällä dielektroforeesia, jonka teorian Herbert A. Pohl esitti jo 1950-luvulla. Ilmiö tarkoittaa neutraalien tai varattujen, polarisoituvien hiukkasten indusoitua liikettä epä-homogeenisessa sähkökentässä. Esimerkkinä voi käyttää sähköistä dipolia, joka voi olla pysyvä tai indusoitu. Dipoli asettuu sähkökenttään sen kenttäviivojen mukaisesti. Kentän gradientin takia Coulombin vuorovaikutuksen suuruus dipolin eri päissä poikkeaa toisistaan, mikä johtaa nettovoimaan ja liikkeeseen kentän gradientin mukaisesti. Mikäli partikkelin sähköinen permittiivisyys on väliaineen permittiivisyyttä suurempi, liikkuu se kohti kentän maksimia, jolloin puhutaan positiivisesta dielektroforeesista. Negatiivisesta dielektroforeesista puhutaan vastaavasti silloin, kun väliaineen sähköinen permittiivisyys ylittää partikkelin permittiivisyyden. Silloin partikkeli liikkuu kohti kentän minimiä. Tässä työssä fluoresoivalla merkkiaine-molekyylillä ja tioli-ryhmällä varustettuja, neljänkymmenen emäsparin pituisia DNA oligonukleotideja vangittiin dielektroforeesin avulla kullasta valmistettujen, sadan nanometrin levyisten elektrodien väliin, jonka jälkeen näytteitä tarkasteltiin konfokaalisilla, laseriin perustuvilla fluoresenssi- ja Raman-mikroskoopeilla. Elektrodikuvio, jossa oli useita elektrodipareja, valmistettiin elektronisuihkulitografialla ja itse elektrodit elektronisuihkuhöyrystimellä. Puolijohdenäytteet tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla valmistusvirheiden varalta. Fluoresenssimikroskopilla varmistettiin oligonukleotidien vangitsemisen onnistuminen. Raman-spektroskopian tarkoituksena oli tutkia, voisiko sen yhdistää dielektroforeesin kanssa, jolloin lopputuloksena voisi olla suhteellisen yksinkertainen, merkkiaineeton, alle mikrometrimittakaavassa toimiva kuvantamismenetelmä, jota voi käyttää lokalisoitujen näytteiden tutkimiseen. Tutkittavien partikkeleiden keräämisellä yhteen pisteeseen, niiden tutkiminen helpottuu, mikäli konsentraatio muuten jäisi alhaiseksi. Samalla voisi yrittää selvittää partikkelien määrää. Fluoresenssimikroskooppikuvien laatu ei vastannut odotettua, mikä johtui lasereiden heikentyneestä kohdistuksesta. Riittävää Raman-spektriä ei onnistuttu mittaamaan, ainoa signaali saatiin näytteen piialustasta. Mittauksen haasteellisuus tiedettiin ennakkoon, koska käytetyn mikroskoopin spatiaalinen tarkkuus oli ainakin mikrometriluokassa, mutta ei välttämättä sadoissa nanometreissä. The purpose of this study was to see if 40 bp poly-CT DNA oligonucleotides modified with a thiol group and a Cy3 dye molecule trapped on a silicon oxide surface using dielectrophoresis could be detected under a Raman microscope. Obtaining a clear Raman signal proved to be challenging though and in the end the only peaks visible in the Raman spectra were those originating from the silicon substrate. There were problems with the confocal fluorescence microscope too. The bad alignment of its lasers made the task of acquiring proper images rather difficult. The spatial resolution of the Raman setup was known to be in the micron scale at least but not probably extending to hundreds of nano metres. Therefore the result was somewhat expected. A successful Raman detection would have been a positive note in the search of label free imaging techniques for biosciences.
first_indexed 2023-03-22T10:00:36Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Toppari, Jussi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ihalainen, Janne", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Ari, Ville", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2016-11-22T13:06:30Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2016-11-22T13:06:30Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2016", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:1643402", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51953", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Nanotiede kasvaa edelleen tutkimusalana nopeasti, ja sille l\u00f6ytyy lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 sovelluskohteita. Sen vahvuutena on poikkitieteellisyys fysiikan, kemian ja biologian kesken, jotka kaikki tutkivat atomitason ilmi\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden ilmi\u00f6iden tutkiminen ja soveltaminen vaatii paljon erilaisia, sofistikoituneita menetelmi\u00e4 ja ty\u00f6kaluja, joilla voidaan valmistaa ja karakterisoida erilaisia nanopartikkeleita ja -rakenteita. Joissain tapauksissa vaaditaan jopa yksitt\u00e4isten molekyylien\r\ntai atomien manipulointia nanometritasolla.\r\n\r\nDNA on yksi mielenkiintoisista nanotieteen tutkimuskohteista. Se on el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 molekyyli, sill\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n organismin rakenteellisen ohjeen. DNA:n t\u00e4rke\u00e4 rooli proteiinisynteesiss\u00e4 vaatii sen olevan kemiallisesti eritt\u00e4in vakaa ja tarkasti hallittava. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet tekev\u00e4t siit\u00e4 monipuolisen ja t\u00e4rke\u00e4n tutkimuskohteen. DNA:n itsej\u00e4rjestyvyysominaisuuksien takia sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erilaisina ohjelmoitavina rakennuspalikoina ja tukirakenteina on tutkittu innokkaasti. Pii-pohjaisen mikro- ja nanopiiritekniikan suorituskyvyn l\u00e4hestyess\u00e4 fysikaalisia rajojaan my\u00f6s DNA:n s\u00e4hk\u00f6njohtavuutta on tutkittu mahdollisten nanoelektroniikkaan liittyvien sovellusten takia.\r\n\r\nDNA:n hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollistaa sen muokattavuus. DNA-oligonukleotidit\r\novat synteettisi\u00e4, yleens\u00e4 muutaman kymmenen em\u00e4sparin pituisia yksijuosteisia DNA-molekyylej\u00e4, joihin voi valita mieleisens\u00e4 sekvenssin sovelluskohteen mukaan. Molekyylin molempiin p\u00e4ihin on my\u00f6s mahdollista liitt\u00e4\u00e4 erilaisia funktionaalisia molekyylej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ominaisuus on hy\u00f6dyllinen erityisesti biotieteiss\u00e4, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n paljon fluoresenssimikroskopiaa. Koska n\u00e4ytteet eiv\u00e4t aina ole itsess\u00e4\u00e4n fluoresoivia, ne t\u00e4ytyy tarvittaessa leimata tilanteeseen sopivilla merkkiaineilla. Lis\u00e4ksi koej\u00e4rjestelyst\u00e4 riippuen voidaan tarvita\r\nesimerkiksi erilaisia linkkeri-molekyylej\u00e4.\r\n\r\nErilaisten molekulaaristen modifikaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuvantamisessa liittyy kuitenkin se heikkous, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4ytteiden monimutkaisuutta ja hintaa. Siten kuvantamistekniikat, joiden k\u00e4ytt\u00f6 ei vaadi erillisi\u00e4 merkkiaineita, voivat joissain tapauksissa olla suureksi hy\u00f6dyksi. Raman-spektroskopia, esimerkiksi, perustuu s\u00e4hk\u00f6magneettisen s\u00e4teilyn Raman-sirontaan fluoresenssin sijaan. Intialaiset fyysikot C. V. Raman ja K. S. Krishnan todistivat sen olemassaolon 1920-luvun alussa. Valo voi elastisen Rayleigh-sironnan lis\u00e4ksi sirota Ramanaktiivisista partikkeleista ep\u00e4elastisesti. Raman-moodeja on kaksi, joita kutsutaan Stokes- ja anti-Stokes-siirtymiksi. Stokes-siirtym\u00e4ss\u00e4 systeemi siirtyy perustilalta virtuaalitilan kautta vibraatiotilalle. Siten sironneen fotonin energia on\r\npienempi alkutilanteeseen verrattuna. Anti-Stokes-siirtym\u00e4ss\u00e4 tapahtuu p\u00e4invastoin, jolloin fotonin loppuenergia on alkuper\u00e4ist\u00e4 suurempi. Raman-spektroskopiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 ideaalisena menetelm\u00e4n\u00e4 biotieteiss\u00e4, koska aineen Ramanspektri on ik\u00e4\u00e4n kuin sen uniikki sormenj\u00e4lki.\r\n\r\nNanopartikkelien manipulointi onnistuu esimerkiksi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 dielektroforeesia, jonka teorian Herbert A. Pohl esitti jo 1950-luvulla. Ilmi\u00f6 tarkoittaa neutraalien tai varattujen, polarisoituvien hiukkasten indusoitua liikett\u00e4 ep\u00e4-homogeenisessa s\u00e4hk\u00f6kent\u00e4ss\u00e4. Esimerkkin\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 dipolia, joka voi olla pysyv\u00e4 tai indusoitu. Dipoli asettuu s\u00e4hk\u00f6kentt\u00e4\u00e4n sen kentt\u00e4viivojen mukaisesti. Kent\u00e4n gradientin takia Coulombin vuorovaikutuksen suuruus dipolin eri p\u00e4iss\u00e4 poikkeaa toisistaan, mik\u00e4 johtaa nettovoimaan ja liikkeeseen kent\u00e4n gradientin mukaisesti. Mik\u00e4li partikkelin s\u00e4hk\u00f6inen permittiivisyys on v\u00e4liaineen permittiivisyytt\u00e4 suurempi, liikkuu se kohti kent\u00e4n maksimia, jolloin puhutaan positiivisesta dielektroforeesista. Negatiivisesta dielektroforeesista puhutaan vastaavasti silloin, kun v\u00e4liaineen s\u00e4hk\u00f6inen permittiivisyys ylitt\u00e4\u00e4 partikkelin permittiivisyyden. Silloin partikkeli liikkuu kohti kent\u00e4n minimi\u00e4.\r\n\r\nT\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 fluoresoivalla merkkiaine-molekyylill\u00e4 ja tioli-ryhm\u00e4ll\u00e4 varustettuja, nelj\u00e4nkymmenen em\u00e4sparin pituisia DNA oligonukleotideja vangittiin dielektroforeesin avulla kullasta valmistettujen, sadan nanometrin levyisten elektrodien v\u00e4liin, jonka j\u00e4lkeen n\u00e4ytteit\u00e4 tarkasteltiin konfokaalisilla, laseriin perustuvilla fluoresenssi- ja Raman-mikroskoopeilla. Elektrodikuvio, jossa oli useita elektrodipareja, valmistettiin elektronisuihkulitografialla ja itse elektrodit elektronisuihkuh\u00f6yrystimell\u00e4. Puolijohden\u00e4ytteet tutkittiin pyyhk\u00e4isyelektronimikroskoopilla valmistusvirheiden varalta. Fluoresenssimikroskopilla varmistettiin oligonukleotidien vangitsemisen onnistuminen. Raman-spektroskopian tarkoituksena oli tutkia, voisiko sen yhdist\u00e4\u00e4 dielektroforeesin kanssa, jolloin lopputuloksena voisi olla suhteellisen yksinkertainen, merkkiaineeton, alle mikrometrimittakaavassa toimiva kuvantamismenetelm\u00e4, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lokalisoitujen n\u00e4ytteiden tutkimiseen. Tutkittavien partikkeleiden ker\u00e4\u00e4misell\u00e4 yhteen\r\npisteeseen, niiden tutkiminen helpottuu, mik\u00e4li konsentraatio muuten j\u00e4isi alhaiseksi. Samalla voisi yritt\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 partikkelien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Fluoresenssimikroskooppikuvien laatu ei vastannut odotettua, mik\u00e4 johtui lasereiden heikentyneest\u00e4 kohdistuksesta. Riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 Raman-spektri\u00e4 ei onnistuttu mittaamaan, ainoa signaali saatiin n\u00e4ytteen piialustasta. Mittauksen haasteellisuus tiedettiin ennakkoon, koska k\u00e4ytetyn mikroskoopin spatiaalinen tarkkuus\r\noli ainakin mikrometriluokassa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sadoissa nanometreiss\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The purpose of this study was to see if 40 bp poly-CT DNA oligonucleotides\r\nmodified with a thiol group and a Cy3 dye molecule trapped on a silicon oxide\r\nsurface using dielectrophoresis could be detected under a Raman microscope.\r\nObtaining a clear Raman signal proved to be challenging though and in the\r\nend the only peaks visible in the Raman spectra were those originating from\r\nthe silicon substrate. There were problems with the confocal fluorescence microscope too. The bad alignment of its lasers made the task of acquiring proper\r\nimages rather difficult. The spatial resolution of the Raman setup was known\r\nto be in the micron scale at least but not probably extending to hundreds of\r\nnano metres. Therefore the result was somewhat expected. A successful Raman\r\ndetection would have been a positive note in the search of label free imaging\r\ntechniques for biosciences.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Ville Ari (vipeari) on 2016-11-22 13:06:29.444302. Form: Pro gradu -lomake (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/pro-gradu-lomake). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2016-11-22T13:06:30Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201611224709.pdf: 3493402 bytes, checksum: cdf6a26942d71bfb1a97026cb90975f0 (MD5)\r\nlicense.html: 4830 bytes, checksum: dda299a3e6efdd4ed9416e1b8b6615d6 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2016-11-22T13:06:30Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201611224709.pdf: 3493402 bytes, checksum: cdf6a26942d71bfb1a97026cb90975f0 (MD5)\r\nlicense.html: 4830 bytes, checksum: dda299a3e6efdd4ed9416e1b8b6615d6 (MD5)\r\n Previous issue date: 2016", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "1 verkkoaineisto (48 sivua)", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "eng", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "dielektroforeesi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "Raman", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201611224709", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Fysiikan laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Physics", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Fysiikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physics", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2016-11-22T13:06:31Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "4021", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "DNA", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fluoresenssi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fluoresenssimikroskopia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_51953
language eng
last_indexed 2025-03-31T20:02:43Z
main_date 2016-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2016
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/f9790488-45fa-46d6-bff9-aed699d631c4\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201611224709.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2016
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Ari, Ville Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides dielektroforeesi Raman Fysiikka Physics 4021 DNA fluoresenssi fluoresenssimikroskopia
title Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_full Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_fullStr Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_full_unstemmed Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_short Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_sort dielectrophoretic trapping and raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
title_txtP Dielectrophoretic trapping and Raman spectroscopy of fluorescent oligonucleotides
topic dielektroforeesi Raman Fysiikka Physics 4021 DNA fluoresenssi fluoresenssimikroskopia
topic_facet 4021 DNA Fysiikka Physics Raman dielektroforeesi fluoresenssi fluoresenssimikroskopia
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51953 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611224709
work_keys_str_mv AT ariville dielectrophoretictrappingandramanspectroscopyoffluorescentoligonucleotides