Mistä on hyvät sossut tehty?

Pro gradussani tutkin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden identifioitumista hyväksi ja huonoksi sosiaalityöntekijäksi. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden identifioitumiseen. Lisäksi tutkin sosiaalityöntekijöiden tekemää tunnetyötä ja sen ilmenemistä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Metsälä, Auli
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51593
Description
Summary:Pro gradussani tutkin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden identifioitumista hyväksi ja huonoksi sosiaalityöntekijäksi. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden identifioitumiseen. Lisäksi tutkin sosiaalityöntekijöiden tekemää tunnetyötä ja sen ilmenemistä työssä ja sosiaalityöntekijöiden identifioitumisessa. Tutkimuskysymykseni ovat: Mistä tekijöistä syntyvät kokemukset hyvänä ja huonona sosiaalityöntekijänä olemisesta? Mihin ilmiökenttään ja kontekstiin tunnekokemukset liittyvät? Kuinka tunnetyö tulee näkyväksi sosiaalityöntekijöiden identifikaatioissa? Taustoitan tutkimustani lastensuojelun sosiaalityön toimintaympäristössä sijaitsevien jännitteiden sekä niistä käytävän, sosiaalityötä koskettavan keskustelun kautta. Teoreettiset välineeni sosiaalityöntekijöiden identifioitumisen tutkimiselle ovat suhteeseen perustuvan sosiaalityön teoria ja tunnetyön teoria. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt eläytymismenetelmää käyttäen. Aineiston muodostaa 12 fiktiivistä tarinaa, jotka lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat kirjoittaneet. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällön analyysia. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden identifioitumista määrittävät aineiston perusteella sosiaalityön tavoitteiden toteutuminen, sosiaalityöntekijöiden edellytykset ajankäyttöön työssä, suhteeseen perustuvan sosiaalityön keinojen merkitys, reflektiivisyyden käyttö työssä, sosiaalityön tiedon ja osaamisen hyödyntäminen sekä tunteet ja tunnetyö. Merkittävimmiksi identifioitumista määritteleviksi teemoiksi nousivat ajankäyttö työssä ja suhteeseen perustuva sosiaalityön edellytykset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työssä onnistuminen ja epäonnistuminen aineiston kautta esitellyissä lastensuojelutyön osa-alueissa määrittävät sosiaalityöntekijän identifioitumista hyväksi tai huonoksi. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta lastensuojelun toimintaympäristön ja suhteeseen perustuvan sosiaalityön arvojen olevan ristiriidassa sosiaalityössä, mutta sosiaalityöntekijöiden pitävän suhteeseen perustuvan sosiaalityön arvoja tärkeänä ja työnsä ytimenä.