Käsityksiä terveysviestinnän luotettavuudesta ja ristiriitaisuudesta internetissä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin X- ja Y-mediasukupolvien käsityksiä terveysviestinnän luotettavuudesta ja ristiriitaisuudesta internetissä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: 1. Mistä asioista kokemus terveysviestinnän luotettavuudesta syntyy? Sekä 2. Miten ristiriitaiseen terveysviesti...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nykänen, Anniina
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Viestintätieteiden laitos, Department of Communication, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51567
Description
Summary:Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin X- ja Y-mediasukupolvien käsityksiä terveysviestinnän luotettavuudesta ja ristiriitaisuudesta internetissä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: 1. Mistä asioista kokemus terveysviestinnän luotettavuudesta syntyy? Sekä 2. Miten ristiriitaiseen terveysviestintään suhtaudutaan? Tutkimuskysymyksiä tutkittiin vertailevasti X- ja Y-mediasukupolvien välillä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, eroavatko terveysviestintään kohdistuvat käsitykset kahden mediasukupolven välillä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, missä vastaajajoukko koostui 109 henkilöstä (N=109). Vuonna 1964 - 1979 syntyneitä (X-mediasukupolvi) oli aineistossa 43 prosenttia (n=47) ja vuonna 1980 - 1995 syntyneitä (Y-mediasukupolvi) oli aineistossa 57 prosenttia (n=62). Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tuloksista kävi ilmi, että mediasukupolvien käsitykset terveysviestinnän luotettavuudesta ja ristiriitaisuudesta ovat hyvin samansuuntaiset. Terveysviestinnän luotettavuuden kokemisessa argumentoinnin eri muotoja pidettiin molemmissa mediasukupolvissa tärkeimpinä luotettavuuden rakentajina. Lisäksi itsenäinen taustatutkinta ja vertaileminen muihin nettisivuihin, tutkimuksiin tai sisällön tuottajiin luotettavuuden arvioinnissa koettiin merkittävänä luottamuksen rakentajana terveysviestinnässä. Ristiriitaiseen terveysviestintään mediasukupolvet arvioivat suhtautuvansa neutraalisti tai positiivisesti. Tämä tulos poikkeaa aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta, sillä Han ym. 2006, 66 sekä Covello ja Peters (2002, 392) toteavat ristiriitaisen terveysviestinnän aiheuttavan negatiivisia tunteita yksilössä. Toisaalta laadullisessa analyysissä aineistosta tunnistettiin kolme terveysviestinnän ristiriitaisuuteen eritavoin suhtautuvaa tyyppikuluttajaa, joita ovat mediaan turhautunut terveysviestinnän kuluttaja, terveysviranomaisiin negatiivisesti suhtautuva terveysviestinnän kuluttaja sekä ymmärtävästi ristiriitaiseen terveysviestintään suhtautuva kuluttaja.