| description |
Johdanto. Jääkiekkomaalivahdin pelaaminen nykyjääkiekossa on erittäin teknistä ja täydellisyyteen pyrkivää. Maalivahdilta vaaditaan erinomaista motorista taitoa, mutta myös eri fyysisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi nopeutta ja ketteryyttä. Maalivahdin pelaaminen koostuu monista eri osa-alueista kuten liikkumisesta, pelin lukemisesta ja tietenkin torjumisesta. Torjumisessa pyritään kontrolloimaan kiekkoa, ohjaamalla se puolustuspelille edulliseen paikkaan tai ottamalla kiekko haltuun. Peli on nopeaa ja laukaukset ovat kovia, joten reaktioajalla uskotaan olevan suuri merkitys torjuntojen tekemisessä. Tässä tutkimuksessa tutkitaankin eri alkuverryttelyiden vaikutuksia reaktioaikaan, että maalivahti olisi heti jäälle päästyään valmis torjuntoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään reaktioajan merkitystä torjumisessa.
Menetelmät. Tutkittavien joukko koostui 12 aktiivisesta jääkiekkomaalivahdista, jossa juniorisarjojen maalivahdit edustivat oman ikäluokkansa korkeinta sarjatasoa ja vanhimmat maalivahdit edustivat kolmea korkeinta aikuisten sarjaa (ikä 18,3 ± 3,4 vuotta; pituus 1,82 ± 0,07 m; paino 77,4 ± 7,6 kg; siipiväli 1,88 ± 0,07 m). Jokainen tutkittava osallistui kuuteen eri mittaustapahtumaan, jotka sisälsivät tutustumiskäynnin, alkumittauksen, kolmen eri verryttelyn jälkeen tehdyn mittauksen sekä loppumittauksen. Eri verryttelyt olivat: aktiivinen, silmä-käsi-koordinaatio- ja yhdistelmäverryttely. Jokaisen tutkittavan mittaukset pyrittiin suorittamaan neljän peräkkäisen viikon aikana, jotta tuntuma laitteeseen säilyisi. Mittauslaite rakennettiin liikuntabiologian laitoksella tutkimusta varten. Laitteessa oli neljä halkaisijaltaan 0,10 m:n painiketta 1,10 m:n leveydellä ja 0,70 m:n korkeudella toisistaan. Keskellä reaktioaikataulua oli punainen piste, johon tutkittavan tuli kiinnittää katseensa. Reaktioaikataulun korkeus säädettiin tutkittavan henkilökohtaisen torjunta-asennon mukaan. Pisteen ympärillä sijaitsi neljä ledinauhaa, jotka osoittivat kukin yhtä painiketta. Tutkija ohjasi taulua kaukosäätimellä ja sai päättää minkä ledinauhoista sytytti. Ledinauhan sytyttyä vihreäksi, tutkittavan tehtävä oli reagoida mahdollisimman nopeasti ja painaa ledinauhan osoittamaa painiketta. Ledinauhan syttymisestä painikkeen painamiseen kulunut aika näkyi sekunnin tuhannesosan tarkkuudella kaukosäätimen näytöllä. Mittauksista saatuja reaktioaikoja verrattiin toisiinsa sekä maalivahdin tasoon, ikään ja lisäksi maalivahtia kuvaaviin tekijöihin, kuten aggressiivisuuteen tai kiekon kontrollointikykyyn.
Tulokset. Laitteen reliabiliteetti oli hyvä, sillä koehenkilöiden kahden parhaan mittauskerran aikojen korrelaatio oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (r = 0,980, p = 0,000). Kahden parhaan mittauskerran keskiarvojen keskimääräinen ero oli 2,6 % ja variaatiokerroin 1,8 %. Tutkittavien siipiväli (ulottuvuus) ei vaikuttanut reaktioaikaan, joten koeasetelma oli tasapuolinen kaikille. Kaikilla verryttelyillä oli positiivinen vaikutus reaktioaikaan, mutta vain silmä-käsi-koordinaatioverryttelyllä oli tilastollisesti lähes merkitsevä (p = 0,071) vaikutus toistomittausten varianssianalyysin mukaan. T -testin mukaan sekä silmä-käsi-koordinaatio- että yhdistelmäverryttely saivat aikaan tilastollisesti merkitsevät (p = 0,007; p = 0,040) parannukset reaktioaikoihin. Näiden kahden verryttelyn hyödyt olivat 0,010 – 0,015 s. Maalivahdin tason ja reaktioajan korrelaatio oli lähes tilastollisesti merkitsevä (p = 0,063), kun taas iän ja reaktioajan korrelaatio oli vahvempi (p = 0,022). Nopealla reaktioajalla oli lähes tilastollisesti merkitsevä (p = 0,095) yhteys parempaan kiekkokontrolliin. Maalivahdin pituus tai arvioitu aggressiivisuus ei korreloinut merkitsevästi reaktioaikaan.
Pohdinta ja johtopäätös. Perinteinen tennispallon heittelyä sisältävä alkuverryttely sai tieteellistä tukea ja on näin ollen hyödyllinen tapa ”herättää” reaktioaika parhaimmilleen ennen varsinaisia suorituksia jäällä. Reaktioajan merkitys torjumisessa näyttäisi olevan odotettua hieman vähäisempi. Tämän tutkimuksen perusteella nopea reaktioaika ei ole välttämätön edellytys korkealla tasolla pelaavalle maalivahdille, mikä tarkoittaa sitä, että muilla tekijöillä kuten esimerkiksi laukauksen lukemisella on suurempi rooli torjumisessa. Myöskään maalivahdin pelitapa ei ole yhteydessä reaktioaikaan, mikä vahvistaa pelin ”lukemisen” merkitystä. Nopealla reaktioajalla näyttäisi kuitenkin olevan positiivinen yhteys kiekon kontrollointikykyyn, eli torjuntojen laatu paranee nopeamman reaktioajan myötä.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Mero, Antti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Pohjanvirta", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Ville-Veikko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2016-10-06T11:38:02Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2016-10-06T11:38:02Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2016", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51554", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. J\u00e4\u00e4kiekkomaalivahdin pelaaminen nykyj\u00e4\u00e4kiekossa on eritt\u00e4in teknist\u00e4 ja t\u00e4ydellisyyteen pyrkiv\u00e4\u00e4. Maalivahdilta vaaditaan erinomaista motorista taitoa, mutta my\u00f6s eri fyysisi\u00e4 ominaisuuksia, kuten esimerkiksi nopeutta ja ketteryytt\u00e4. Maalivahdin pelaaminen koostuu monista eri osa-alueista kuten liikkumisesta, pelin lukemisesta ja tietenkin torjumisesta. Torjumisessa pyrit\u00e4\u00e4n kontrolloimaan kiekkoa, ohjaamalla se puolustuspelille edulliseen paikkaan tai ottamalla kiekko haltuun. Peli on nopeaa ja laukaukset ovat kovia, joten reaktioajalla uskotaan olevan suuri merkitys torjuntojen tekemisess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tutkitaankin eri alkuverryttelyiden vaikutuksia reaktioaikaan, ett\u00e4 maalivahti olisi heti j\u00e4\u00e4lle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n valmis torjuntoihin. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n reaktioajan merkityst\u00e4 torjumisessa.\r\nMenetelm\u00e4t. Tutkittavien joukko koostui 12 aktiivisesta j\u00e4\u00e4kiekkomaalivahdista, jossa juniorisarjojen maalivahdit edustivat oman ik\u00e4luokkansa korkeinta sarjatasoa ja vanhimmat maalivahdit edustivat kolmea korkeinta aikuisten sarjaa (ik\u00e4 18,3 \u00b1 3,4 vuotta; pituus 1,82 \u00b1 0,07 m; paino 77,4 \u00b1 7,6 kg; siipiv\u00e4li 1,88 \u00b1 0,07 m). Jokainen tutkittava osallistui kuuteen eri mittaustapahtumaan, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t tutustumisk\u00e4ynnin, alkumittauksen, kolmen eri verryttelyn j\u00e4lkeen tehdyn mittauksen sek\u00e4 loppumittauksen. Eri verryttelyt olivat: aktiivinen, silm\u00e4-k\u00e4si-koordinaatio- ja yhdistelm\u00e4verryttely. Jokaisen tutkittavan mittaukset pyrittiin suorittamaan nelj\u00e4n per\u00e4kk\u00e4isen viikon aikana, jotta tuntuma laitteeseen s\u00e4ilyisi. Mittauslaite rakennettiin liikuntabiologian laitoksella tutkimusta varten. Laitteessa oli nelj\u00e4 halkaisijaltaan 0,10 m:n painiketta 1,10 m:n leveydell\u00e4 ja 0,70 m:n korkeudella toisistaan. Keskell\u00e4 reaktioaikataulua oli punainen piste, johon tutkittavan tuli kiinnitt\u00e4\u00e4 katseensa. Reaktioaikataulun korkeus s\u00e4\u00e4dettiin tutkittavan henkil\u00f6kohtaisen torjunta-asennon mukaan. Pisteen ymp\u00e4rill\u00e4 sijaitsi nelj\u00e4 ledinauhaa, jotka osoittivat kukin yht\u00e4 painiketta. Tutkija ohjasi taulua kaukos\u00e4\u00e4timell\u00e4 ja sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mink\u00e4 ledinauhoista sytytti. Ledinauhan sytytty\u00e4 vihre\u00e4ksi, tutkittavan teht\u00e4v\u00e4 oli reagoida mahdollisimman nopeasti ja painaa ledinauhan osoittamaa painiketta. Ledinauhan syttymisest\u00e4 painikkeen painamiseen kulunut aika n\u00e4kyi sekunnin tuhannesosan tarkkuudella kaukos\u00e4\u00e4timen n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Mittauksista saatuja reaktioaikoja verrattiin toisiinsa sek\u00e4 maalivahdin tasoon, ik\u00e4\u00e4n ja lis\u00e4ksi maalivahtia kuvaaviin tekij\u00f6ihin, kuten aggressiivisuuteen tai kiekon kontrollointikykyyn.\r\nTulokset. Laitteen reliabiliteetti oli hyv\u00e4, sill\u00e4 koehenkil\u00f6iden kahden parhaan mittauskerran aikojen korrelaatio oli tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4 (r = 0,980, p = 0,000). Kahden parhaan mittauskerran keskiarvojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ero oli 2,6 % ja variaatiokerroin 1,8 %. Tutkittavien siipiv\u00e4li (ulottuvuus) ei vaikuttanut reaktioaikaan, joten koeasetelma oli tasapuolinen kaikille. Kaikilla verryttelyill\u00e4 oli positiivinen vaikutus reaktioaikaan, mutta vain silm\u00e4-k\u00e4si-koordinaatioverryttelyll\u00e4 oli tilastollisesti l\u00e4hes merkitsev\u00e4 (p = 0,071) vaikutus toistomittausten varianssianalyysin mukaan. T -testin mukaan sek\u00e4 silm\u00e4-k\u00e4si-koordinaatio- ett\u00e4 yhdistelm\u00e4verryttely saivat aikaan tilastollisesti merkitsev\u00e4t (p = 0,007; p = 0,040) parannukset reaktioaikoihin. N\u00e4iden kahden verryttelyn hy\u00f6dyt olivat 0,010 \u2013 0,015 s. Maalivahdin tason ja reaktioajan korrelaatio oli l\u00e4hes tilastollisesti merkitsev\u00e4 (p = 0,063), kun taas i\u00e4n ja reaktioajan korrelaatio oli vahvempi (p = 0,022). Nopealla reaktioajalla oli l\u00e4hes tilastollisesti merkitsev\u00e4 (p = 0,095) yhteys parempaan kiekkokontrolliin. Maalivahdin pituus tai arvioitu aggressiivisuus ei korreloinut merkitsev\u00e4sti reaktioaikaan.\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Perinteinen tennispallon heittely\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 alkuverryttely sai tieteellist\u00e4 tukea ja on n\u00e4in ollen hy\u00f6dyllinen tapa \u201dher\u00e4tt\u00e4\u00e4\u201d reaktioaika parhaimmilleen ennen varsinaisia suorituksia j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Reaktioajan merkitys torjumisessa n\u00e4ytt\u00e4isi olevan odotettua hieman v\u00e4h\u00e4isempi. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella nopea reaktioaika ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys korkealla tasolla pelaavalle maalivahdille, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 muilla tekij\u00f6ill\u00e4 kuten esimerkiksi laukauksen lukemisella on suurempi rooli torjumisessa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n maalivahdin pelitapa ei ole yhteydess\u00e4 reaktioaikaan, mik\u00e4 vahvistaa pelin \u201dlukemisen\u201d merkityst\u00e4. Nopealla reaktioajalla n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin olevan positiivinen yhteys kiekon kontrollointikykyyn, eli torjuntojen laatu paranee nopeamman reaktioajan my\u00f6t\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Heikki Peltonen (heipelto) on 2016-10-06 11:38:01.802300. Form: Admin-lomake opinn\u00e4ytteiden julkaisuun (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/admin-lomake-opinnaytteet). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2016-10-06T11:38:02Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201610064288.pdf: 765617 bytes, checksum: 42a1f879b758b2d2af62d0aabe87530e (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2016-10-06T11:38:02Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201610064288.pdf: 765617 bytes, checksum: 42a1f879b758b2d2af62d0aabe87530e (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)\r\n Previous issue date: 2016", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "40", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "j\u00e4\u00e4kiekkomaalivahti", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "reaktioaika", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "verryttely", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Alkuverryttelyn vaikutukset j\u00e4\u00e4kiekkomaalivahdin reaktio- ja liikeaikaan", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201610064288", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2016-10-06T11:38:02Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|