| description |
Johdanto. Autonominen hermosto on herkkä reagoimaan kehon stressitiloihin. Sykevälivaihtelu kuvastaa autonomisen hermoston toimintaa. Urheiluvalmennuksessa sykevälivaihtelua on hyödynnetty urheilijoiden rasitustilan seurantaan, sillä urheiluharjoitukset saavat aikaan muutoksia autonomisessa säätelyssä. Autonomiseen hermostoon kohdistuvia vasteita seuraamalla voidaan harjoittelua ohjelmoida tehokkaasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko yhdistetyt voima- ja kestävyyskuormitukset unen aikaiseen sykevälivaihteluun mieskuntoilijoilla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia yhdistettyjen voima- ja kestävyyskuormitusten aineenvaihdunnallisten ja hermolihasjärjestelmän vasteiden yhteyksiä sykevälivaihteluun unen aikana.
Menetelmät. Yksitoista 20–40-vuotiasta mieskuntoilijaa osallistui tutkimukseen. Tutkittavilla oli vähintään vuoden kestävyysharjoittelutausta. Tutkittavat suorittivat neljä erillistä yhdistettyä voima- ja kestävyyskuormitusta. Eri kuormituksissa voima- ja kestävyysosioiden suoritusjärjestykset vaihtelivat. Voimaosiot koostuivat räjähtävää voimantuottoa vaativista nopeusvoimaharjoitteista, esimerkiksi loikista. Kestävyysosiot koostuivat joko intervalli- tai tasavauhtisesta kuormituksesta, joiden nopeus oli 80–90 % vVO2max. Kaikki kuormitukset olivat erittäin rankkoja. Kuormitusten vasteita seurattiin kahtena peräkkäisenä kuormituksen jälkeisenä päivänä palautumismittauksissa. Palautumismittauksissa tutkittavat suorittivat juoksumatolla taloudellisuustestin ja isometrisessä jalkaprässissä maksimivoimamittauksia. Unenaikaisista sykemuuttujista kerättiin tietoa kuormituksia edeltävältä yöltä sekä kahdelta peräkkäiseltä yöltä kuormituksen jälkeen. Tutkittavat suorittivat yösykekeräyksen omatoimisesti kotioloissa käyttäen Polarin V800-sykemittaria. Unenaikaisista sykemuuttujista analysoitiin kuormitusten vastetta sykevälien keskimääräiseen kestoon (RR), keskisykkeeseen (HR), sykevälien keskihajontaan (SDNN), peräkkäisten sykevälien keskimääräiseen vaihteluun (RMSSD), enemmän kuin 50ms toisistaan poikkeavien sykevälien osuuteen (pnn50) ja taajuusmuuttujista hf- sekä lf-komponenttiin. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.
Tulokset. Ensimmäisenä kuormituksen jälkeisenä yönä havaittiin sykemuuttujista RR, SDNN, RMSSD, pnn50 ja hf-komponentissa laskevaa trendiä lähes kaikilla tutkittavilla. Näistä ensimmäisen yön laskevista trendeistä tilastollisesti merkitseviä olivat A-kuormituksessa SDNN (p=0,05), pnn50 (p=0,05) ja TP (p=0,05), B-kuormituksessa RR (p=0,28), lf (p=0,28) ja hf-muuttujien (p=0,28), C-kuormituksessa RR (p=0,008), lf (p=0,012) ja pnn50 (p=0,066) sekä D-kuormituksessa hf (p=0,012). HR-muuttujassa havaittiin nousevaa trendiä ensimmäisenä kuormituksen jälkeisenä yönä lähes kaikilla tutkittavilla, mutta ainoastaan C-kuormituksessa tämä muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Toisena kuormituksen jälkeisenä yönä kaikki sykemuuttujat olivat palanneet lähelle kuormitusta edeltävää tasoa, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu kuormitusta edeltävän mittauksen ja toisen kuormituksen jälkeisen yön välillä. Puolestaan kahden peräkkäisen kuormituksen jälkeisen yön välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos A-kuormituksessa SDNN (p=0,017), RMSSD (p=0,036), RR (p=0,036), HR (p=0,036), pnn50 (p=0,05) ja TP (p=0,025), B-kuormituksessa RR (p=0,028) ja HR (p=0,28), C-kuormituksessa RR (p=0,08), HR (p=0,08) ja pnn50 (p=0,051) ja D-kuormituksessa RR (p=0,036) muuttujissa. Yhdistetyn kuormituksen jälkeen taloudellisuustestin hapenkulutuksen ja unenaikaisten sykemuuttujien välillä havaittiin 24 tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p<0,05). Tilastollisesti merkittävimmät (p<0,01) korrelaatioparit olivat A-kuormituksessa HR, post1–post2 ja vo2, pre–post24h (p=-0,929, R=0,001), SDNN, pre–post1 ja VO2, pre–post24h (p=-0,857, R=0,007), pnn50, pre–post1 ja VO2, pre–post48h (p=-0,857, R=0,007), TP, pre–post1 ja VO2, pre–post48h (p=-0,881, R=0,004), B-kuormituksessa RR, pre–post1 ja VO2, pre–post24h (p=-0,943, R=0,004), D-kuormituksessa lf, pre–post1 ja VO2, pre–post (p=0,857, R=0,007) ja hf, pre–post1 ja VO2 pre–post (p=-0,857, R=0,007). Vastaavasti isometrisessä jalkaprässissä mitatun maksimivoiman ja unenaikaisten sykemuuttujien välillä havaittiin 24 tilastollisesti merkitsevää (p<0,05) korrelaatioparia. Tilastollisesti merkittävimmät (p<0,01) korrelaatioparit olivat B-kuormituksessa lf, post1–post2 ja VO2, post–post48h (p=-0,943, R=0,005), hf, post1–post2 ja VO2, post–post48h (p=0,943, R=0,005), D-kuormituksessa pnn50, pre–post1 ja VO2, pre–post (p=0,905, R=0,002).
Johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että yhdistettyjen voima- ja kestävyyskuormitusten vasteet heijastuvat sykemuuttujiin ensimmäisenä kuormituksen jälkeisenä yönä. Toisena kuormituksen jälkeisenä yönä sykemuuttujat olivat palanneet lähelle kuormitusta edeltävää tasoa, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu kuormitusta edeltävän yön ja toisen kuormituksen jälkeisen yön välillä. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa käytetyt yhdistetyt voima- ja kestävyyskuormitukset olivat riittävän kuormittavia aikaansaamaan muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa, jotka näkyivät vielä 24 tuntia kuormituksen päättymisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös yhdistettyjen kuormituksien aineenvaihdunnallisten ja hermolihasjärjestelmän vasteiden yhteyksiä sykevälivaihteluun unen aikana. Tuloksissa havaitut lukuisat tilastollisesti merkitsevät yhteydet osoittavat, että unenaikaiset sykemuuttujat heijastavat kehon palautumistilaa ja mahdollistavat harjoittelun kuormittavuuden seurannan. Kuitenkaan tutkimuksessa unenaikaisista sykemuuttujista ei erottunut selkeästi yksittäistä muuttujaa, joka olisi selkeästi muita sykemuuttujia useammin yhteydessä aineenvaihdunnalliseen tai hermolihasjärjestelmän väsymykseen. Näin ollen tämä tutkimus osoittaa, että sykemuuttujia tulisi tulkita laaja-alaisesti, eikä yksittäisien sykemuuttujien perusteella tulisi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia enemmän unenaikaisten sykemuuttujien yhteyksiä kehon kuormittuneisuuteen, jotta sykemuuttujien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää entistä paremmin käytännön valmennuksessa ja harjoittelun optimoinnissa.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Mero, Antti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4kkinen, Keijo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Viberg, Tuulia", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2016-10-06T10:48:36Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2016-10-06T10:48:36Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2016", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51553", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Autonominen hermosto on herkk\u00e4 reagoimaan kehon stressitiloihin. Sykev\u00e4livaihtelu kuvastaa autonomisen hermoston toimintaa. Urheiluvalmennuksessa sykev\u00e4livaihtelua on hy\u00f6dynnetty urheilijoiden rasitustilan seurantaan, sill\u00e4 urheiluharjoitukset saavat aikaan muutoksia autonomisessa s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Autonomiseen hermostoon kohdistuvia vasteita seuraamalla voidaan harjoittelua ohjelmoida tehokkaasti. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttavatko yhdistetyt voima- ja kest\u00e4vyyskuormitukset unen aikaiseen sykev\u00e4livaihteluun mieskuntoilijoilla. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli tutkia yhdistettyjen voima- ja kest\u00e4vyyskuormitusten aineenvaihdunnallisten ja hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n vasteiden yhteyksi\u00e4 sykev\u00e4livaihteluun unen aikana.\r\nMenetelm\u00e4t. Yksitoista 20\u201340-vuotiasta mieskuntoilijaa osallistui tutkimukseen. Tutkittavilla oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden kest\u00e4vyysharjoittelutausta. Tutkittavat suorittivat nelj\u00e4 erillist\u00e4 yhdistetty\u00e4 voima- ja kest\u00e4vyyskuormitusta. Eri kuormituksissa voima- ja kest\u00e4vyysosioiden suoritusj\u00e4rjestykset vaihtelivat. Voimaosiot koostuivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 voimantuottoa vaativista nopeusvoimaharjoitteista, esimerkiksi loikista. Kest\u00e4vyysosiot koostuivat joko intervalli- tai tasavauhtisesta kuormituksesta, joiden nopeus oli 80\u201390 % vVO2max. Kaikki kuormitukset olivat eritt\u00e4in rankkoja. Kuormitusten vasteita seurattiin kahtena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 palautumismittauksissa. Palautumismittauksissa tutkittavat suorittivat juoksumatolla taloudellisuustestin ja isometrisess\u00e4 jalkapr\u00e4ssiss\u00e4 maksimivoimamittauksia. Unenaikaisista sykemuuttujista ker\u00e4ttiin tietoa kuormituksia edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 y\u00f6lt\u00e4 sek\u00e4 kahdelta per\u00e4kk\u00e4iselt\u00e4 y\u00f6lt\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeen. Tutkittavat suorittivat y\u00f6sykeker\u00e4yksen omatoimisesti kotioloissa k\u00e4ytt\u00e4en Polarin V800-sykemittaria. Unenaikaisista sykemuuttujista analysoitiin kuormitusten vastetta sykev\u00e4lien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kestoon (RR), keskisykkeeseen (HR), sykev\u00e4lien keskihajontaan (SDNN), per\u00e4kk\u00e4isten sykev\u00e4lien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen vaihteluun (RMSSD), enemm\u00e4n kuin 50ms toisistaan poikkeavien sykev\u00e4lien osuuteen (pnn50) ja taajuusmuuttujista hf- sek\u00e4 lf-komponenttiin. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.\r\nTulokset. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 havaittiin sykemuuttujista RR, SDNN, RMSSD, pnn50 ja hf-komponentissa laskevaa trendi\u00e4 l\u00e4hes kaikilla tutkittavilla. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isen y\u00f6n laskevista trendeist\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4 olivat A-kuormituksessa SDNN (p=0,05), pnn50 (p=0,05) ja TP (p=0,05), B-kuormituksessa RR (p=0,28), lf (p=0,28) ja hf-muuttujien (p=0,28), C-kuormituksessa RR (p=0,008), lf (p=0,012) ja pnn50 (p=0,066) sek\u00e4 D-kuormituksessa hf (p=0,012). HR-muuttujassa havaittiin nousevaa trendi\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 l\u00e4hes kaikilla tutkittavilla, mutta ainoastaan C-kuormituksessa t\u00e4m\u00e4 muutos oli tilastollisesti merkitsev\u00e4. Toisena kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kaikki sykemuuttujat olivat palanneet l\u00e4helle kuormitusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 tasoa, eik\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja havaittu kuormitusta edelt\u00e4v\u00e4n mittauksen ja toisen kuormituksen j\u00e4lkeisen y\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Puolestaan kahden per\u00e4kk\u00e4isen kuormituksen j\u00e4lkeisen y\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 havaittiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 muutos A-kuormituksessa SDNN (p=0,017), RMSSD (p=0,036), RR (p=0,036), HR (p=0,036), pnn50 (p=0,05) ja TP (p=0,025), B-kuormituksessa RR (p=0,028) ja HR (p=0,28), C-kuormituksessa RR (p=0,08), HR (p=0,08) ja pnn50 (p=0,051) ja D-kuormituksessa RR (p=0,036) muuttujissa. Yhdistetyn kuormituksen j\u00e4lkeen taloudellisuustestin hapenkulutuksen ja unenaikaisten sykemuuttujien v\u00e4lill\u00e4 havaittiin 24 tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 (p<0,05). Tilastollisesti merkitt\u00e4vimm\u00e4t (p<0,01) korrelaatioparit olivat A-kuormituksessa HR, post1\u2013post2 ja vo2, pre\u2013post24h (p=-0,929, R=0,001), SDNN, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post24h (p=-0,857, R=0,007), pnn50, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post48h (p=-0,857, R=0,007), TP, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post48h (p=-0,881, R=0,004), B-kuormituksessa RR, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post24h (p=-0,943, R=0,004), D-kuormituksessa lf, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post (p=0,857, R=0,007) ja hf, pre\u2013post1 ja VO2 pre\u2013post (p=-0,857, R=0,007). Vastaavasti isometrisess\u00e4 jalkapr\u00e4ssiss\u00e4 mitatun maksimivoiman ja unenaikaisten sykemuuttujien v\u00e4lill\u00e4 havaittiin 24 tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 (p<0,05) korrelaatioparia. Tilastollisesti merkitt\u00e4vimm\u00e4t (p<0,01) korrelaatioparit olivat B-kuormituksessa lf, post1\u2013post2 ja VO2, post\u2013post48h (p=-0,943, R=0,005), hf, post1\u2013post2 ja VO2, post\u2013post48h (p=0,943, R=0,005), D-kuormituksessa pnn50, pre\u2013post1 ja VO2, pre\u2013post (p=0,905, R=0,002).\r\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 yhdistettyjen voima- ja kest\u00e4vyyskuormitusten vasteet heijastuvat sykemuuttujiin ensimm\u00e4isen\u00e4 kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4. Toisena kuormituksen j\u00e4lkeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 sykemuuttujat olivat palanneet l\u00e4helle kuormitusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 tasoa, eik\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja havaittu kuormitusta edelt\u00e4v\u00e4n y\u00f6n ja toisen kuormituksen j\u00e4lkeisen y\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Tuloksien perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytetyt yhdistetyt voima- ja kest\u00e4vyyskuormitukset olivat riitt\u00e4v\u00e4n kuormittavia aikaansaamaan muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa, jotka n\u00e4kyiv\u00e4t viel\u00e4 24 tuntia kuormituksen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s yhdistettyjen kuormituksien aineenvaihdunnallisten ja hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n vasteiden yhteyksi\u00e4 sykev\u00e4livaihteluun unen aikana. Tuloksissa havaitut lukuisat tilastollisesti merkitsev\u00e4t yhteydet osoittavat, ett\u00e4 unenaikaiset sykemuuttujat heijastavat kehon palautumistilaa ja mahdollistavat harjoittelun kuormittavuuden seurannan. Kuitenkaan tutkimuksessa unenaikaisista sykemuuttujista ei erottunut selke\u00e4sti yksitt\u00e4ist\u00e4 muuttujaa, joka olisi selke\u00e4sti muita sykemuuttujia useammin yhteydess\u00e4 aineenvaihdunnalliseen tai hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4symykseen. N\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4 tutkimus osoittaa, ett\u00e4 sykemuuttujia tulisi tulkita laaja-alaisesti, eik\u00e4 yksitt\u00e4isien sykemuuttujien perusteella tulisi tehd\u00e4 pitk\u00e4lle menevi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia enemm\u00e4n unenaikaisten sykemuuttujien yhteyksi\u00e4 kehon kuormittuneisuuteen, jotta sykemuuttujien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 paremmin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valmennuksessa ja harjoittelun optimoinnissa.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Heikki Peltonen (heipelto) on 2016-10-06 10:48:35.463117. Form: Admin-lomake opinn\u00e4ytteiden julkaisuun (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/admin-lomake-opinnaytteet). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =False]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2016-10-06T10:48:35Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201610064287.pdf: 1372205 bytes, checksum: 831741aea1d98655bd942fc7ff7321cb (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2016-10-06T10:48:36Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201610064287.pdf: 1372205 bytes, checksum: 831741aea1d98655bd942fc7ff7321cb (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)\r\n Previous issue date: 2016", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "69", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "autonominen hermosto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sykemuuttujat", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sykev\u00e4livaihtelu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "palautuminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "uni", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Erilaisten yhdistettyjen voima- ja kest\u00e4vyyskuormistusten vasteet sykev\u00e4livaihteluun", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201610064287", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2016-10-06T10:48:36Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|