| Summary: | Tämän puheviestinnän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää johtajien kokemuksia ja käsityksiä sosiaalisesta mediasta työyhteisöviestinnässä. Tutkimuksessa selvitettiin työyhteisöviestinnän tavoitteita ja funktioita, haasteita sekä johtajan roolia sosiaalisessa mediassa. Tässä tutkielmassa työyhteisöviestintä nähtiin muun muassa työhön ja työpaikan suhteisiin liittyvänä vuorovaikutuksena sosiaalisen median sovelluksissa, joihin kaikilla työyhteisön jäsenillä oli pääsy. Sosiaalinen media käsitettiin erilaisina kehittyneelle teknologialle perustuvina sovelluksina, jotka mahdollistavat monipuolisen vuorovaikutuksen ja sisällöntuotannon. Näitä sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Skype, Whatsapp, google+ ja Yammer.
Tutkimus suoritettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla yhteensä kuuden tietotyöhön perustuvan organisaation johtajaa. Haastatteluaineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Litteroitu aineisto koodattiin sosiaalisen median tavoitteita, käyttötapoja ja johtamisen roolia kuvaaviin merkitysyksiköihin. Aineisto luokiteltiin sen mukaan, mitä tavoitteita ja viestintäfunktioita sosiaalisen median käytöllä on, millaisia haasteita se tuo ja millainen johtajan rooli siinä on.
Tulosten mukaan sosiaalisen median käytöllä nähdään potentiaalia työyhteisöviestinnässä. Sosiaalisen median käytön taustalla hahmotetaan neljä tavoitetta: osallistaminen, viestinnän avoimuus, tehokkuus ja yhteisöllisyys. Organisaatiot hyödyntävät useita julkisia ja suljettuja sosiaalisen median sovelluksia erilaisiin työyhteisöviestinnän funktioihin. Näitä ovat tiedon jakaminen, keskustelut ja päätöksen teko, sosiaalinen tuki ja palautteen antaminen, yhteishengen rakentaminen sekä kollektiivinen sisällöntuotanto. Haasteina sosiaalisen median hyödyntämisessä koetaan sovellusten kirjo, passiivisuus sosiaalisessa mediassa sekä avoimuus ja tietotulva. Johtajan rooli nähdään sosiaalisen median hyödyntämisessä merkittävänä. Johtajan tehtävänä nähdään esimerkkinä toimiminen, suunnan näyttäminen ja motivointi sekä sosiaalisen median käyttötarkoituksen markkinointi. Johtajan roolin liiallinen korostuminen sosiaalisessa mediassa ajatellaan kuitenkin haitallisena työyhteisöviestinnälle.
Tulokset osoittavat sosiaalisen median vahvistavan rooliaan työyhteisöviestinnässä ja antavat viitteitä työyhteisöviestinnän sekä organisaatioviestinnän rajojen hälventymisestä. Sosiaalinen media työyhteisöviestinnässä ja johtamisessa tarvitsee osakseen lisää tuoretta tutkimusta.
|
|---|