Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma turhaa vai tarpeellista?

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsen vasua sen sisällön ja käytön näkökul- masta. Aiheeseen innoitti uusittu Varhaiskasvatuslaki sekä siitä seuraavat Var- haiskasvatuksen perusteet asiakirjan muutokset, jotka vaikuttavat myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Tutkimus toteutettiin m...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pasanen, Heli
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51451
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsen vasua sen sisällön ja käytön näkökul- masta. Aiheeseen innoitti uusittu Varhaiskasvatuslaki sekä siitä seuraavat Var- haiskasvatuksen perusteet asiakirjan muutokset, jotka vaikuttavat myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja sen aineisto kerättiin itsevalikoitu- neen nettikyselyn avulla eli siihen saivat osallistua asiasta kiinnostuneet van- hemmat ja päiväkodin henkilökunnan jäsenet, jotka olivat olleet tekemässä lap- sen varhaiskasvatussuunnitelmia. Nettikysely julkaistiin käyttäen hyväksi sosi- aalista mediaa. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan mie- lipiteitä koskien vasun sisältöä, miten vasua käytetään päiväkodin arjessa sekä sitä mitä liittyy vasun täyttämiseen ajan, vastuun ja käytäntöjen näkökulmasta. Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan vastauksia vertailtiin keskenään ver- tailemalla vastausten esiintyvyyttä ja keskiarvoja. Tutkimuksessa saatiin selville suurimman osan niin vanhemmista kuin päiväkodin henkilökunnasta näkevän vasun tarpeellisena ja hyödyllisenä. Kui- tenkin niitä, jotka kokivat vasun turhana tai sen täyttämisen ärsyttävänä. Kaikki sisältöehdotukset koettiin melko tärkeinä. Vasuun toivottiin lisää selkeyttä sekä monivalintakohtia avoimien kysymysten rinnalle. Vasuun täyttämiseen käytet- tyä aikaa pidettiin suurimmaksi osaksi sopivana ja se täytettiin yleensä van- hempien kanssa joko osin yhdessä ja osin erikseen tai vasukeskustelussa yhdes- sä. Vastuu vasusta oli yleisimmin lapsen omahoitajalla.