How we teach English vocabulary inside the classroom teacher perspectives and vocabulary from the outside

Kielen opiskelussa sanaston oppiminen on yksi kivijalka, jolle kielitaitoa lähdetään rakentamaan. Sanaston opiskeluun vaikuttavat tavoitteiden ja oppijan lisäksi myös se tapa, millä sanastoa opetetaan. Sanastoa ei opi pelkästään luokasta vaan varsinkin nykyaikana sanastoa tulee luokkaan paljon my...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rantonen, Jaana
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51305
Description
Summary:Kielen opiskelussa sanaston oppiminen on yksi kivijalka, jolle kielitaitoa lähdetään rakentamaan. Sanaston opiskeluun vaikuttavat tavoitteiden ja oppijan lisäksi myös se tapa, millä sanastoa opetetaan. Sanastoa ei opi pelkästään luokasta vaan varsinkin nykyaikana sanastoa tulee luokkaan paljon myös luokan ulkopuolelta monista eri lähteistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville miten suomalaiset englannin opettajat näkevät sanaston opettamisen suhteessa luokan ulkopuolelta tulevaan sanastoon. Tutkimus kuvaa millaisena kyseiset opettajat näkevät sanaston opettamisen yleisellä tasolla ja antaa näille opettajille mahdollisuuden reflektoida omaa sanaston opetustaan. Tutkimukseen osallistui yhdeksän englannin opettajaa eri koulutusasteilta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, jonka jälkeen aineisto litteroitiin ja analysoitiin kategorisoiden. Kategoriat nousivat pääasiassa haastattelukysymysten pohjalta, mutta tuloksia tulkittaessa pyrittiin ottamaan huomioon myös muiden haastattelukysymysten yhteydessä tulleet vastaukset. Tutkimustulosten perusteella suomalaiset englannin opettajat opettavat sanastoa pääosin eksplisiittisesti ja sanan määrittelyn yhteydessä painottavat sanan merkitystä, mikä näkyy myös opetuksessa. Sanaston oppiminen tapahtuu heidän mielestään parhaiten luokassa vaikkakin luokan ulkopuolelta voi myös sanastoa oppia. Luokan ulkopuolelta tulevaa sanastoa ei välttämättä osata tai haluta hyödyntää luokassa. Sanaston oppimisen sosiaalinen puoli jäi suomalaisilta englannin opettajilta hieman pimentoon vaikka he painottivat kommunikatiivisuutta sanaston opetuksessaan muuten. Merkittäviä eroja eri asteilta tulevien opettajien tai vaihtelevan opetuskokemuksen määrän kanssa ei löytynyt. Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä ottaa sosiaalisen ympäristön tuomat mahdollisuudet ja luokan ulkopuolinen sanasto huomioon sanaston opetuksessa. Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia vaikutuksia sosiaalisen ympäristön huomioon ottamisella on sanaston oppimisen ja opettamisen kannalta niin oppilaiden kuin opettajien näkökulmasta. Lisäksi jatkotutkimukset uuden opetussuunnitelman vaikutuksista sanaston opettamiseen toisivat uutta näkökulmaa sanaston opettamisen tutkimukselle.