| Yhteenveto: | Tavoitteena työpaikka - Uravalmennuksen merkitys työttömien helsinkiläisnuorten toimijuudelle
Venla Saarinen
Sosiologia
Pro gradu-tutkielma
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
Ohjaaja: Terhi-Anna Wilska
Kevät 2016
91 sivua + liitteet 6 sivua
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Respa – hankkeen tarjoaman
uravalmennuksen merkitystä työttömien helsinkiläisnuorten toimijuudelle. Respa on
Helsingin kaupungin hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista
Helsingissä ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Se on suunnattu 18–29-vuotiaille työttömille
työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea työhön tai koulutukseen pääsemiseksi. Tutkimukseni
kohteena ovat uravalmennuksen onnistuneesti läpikäyneitä nuoret, jotka löysivät Respan
uravalmennuksen avulla työ- tai opiskelupaikan.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miksi nuoret olivat pudonneet normaalin elämänkulun
ulkopuolelle, eivätkä olleet kyenneet siirtymään työ- tai koulutusmarkkinoille itsenäisesti.
Tutkimus tarkastelee nuorten polkua työttömyydestä onnistumiseen ja selvittää sitä, miten
uravalmennuksella kyetään tukemaan nuorten toimijuutta ja auttamaan heidät yli
elämänkulun solmukohdista. Nuoret tulevat Respaan hyvin erilaisista lähtökohdista ja
asiakkaina on niin korkeakoulutuksen saaneita akateemisia työttömiä kuin pelkän
peruskoulun käyneitä nuoria. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksan nuoren ja viiden
uravalmentajan teemahaastatteluista sekä onnistuneiden nuorten rekisteritiedoista, joita on
hyödynnetty taustoittavana ja onnistujien joukkoa kuvailevana välineenä. Tutkimuksen
analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia ja aineistoa on analysoitu teemoittelun
ja tyypittelyn avulla. Rekisteriaineistoa on puolestaan analysoitu kvantitatiivisesti
kuvailevilla analyysimenetelmillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu
toimijuuden, elämänkulun ja ohjauksen käsitteiden ympärille.
Tutkimustulosten perusteella Respassa kyettiin tukemaan eri-ikäisiä, eri koulutustaustoista
ja erilaisista elämäntilanteista tulevia nuoria. Jokaisen nuoren toimijuuden esteisiin
paneuduttiin henkilökohtaisella tasolla, mikä mahdollisti yksilöllisten suunnitelmien
tekemisen nuoren omista tarpeista lähtien. Onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä olivat
yksilön sitoutuminen uravalmennukseen ja motivaatio muuttaa oman elämänkulun suunta.
Toimijuuden esteenä ei ollut nuorten vähäinen aktiivisuus, vaan rakenteelliset tekijät ja
osaamisen puute. Muuttuvassa maailmassa ja epävarmoilla työmarkkinoilla opintoohjausta
ja työvoimapalveluita on kehitettävä yksilöllisempään suuntaan, sillä nuorten
tarpeet ovat erilaiset. Nuorisotakuun toteuttamisessa ollaan vaikean alun jälkeen ottamassa
askelia oikeaan suuntaa ja Respa on positiivinen esimerkki siitä, että takuu todella on
kyennyt auttamaan nuoria takaisin työelämään.
|
|---|