| Summary: | Tutkimuksessa tarkastellaan etätyötä osaamisen ympäristönä finanssialalla etätyötä tekevän
henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään hahmottamaan, millaisia merkityksiä
etätyö ja osaaminen saavat etätyöntekijöiden puheissa. Tavoitteena on tuoda finanssialan
henkilöstön ääni kuuluviin etätyöhön liittyvässä keskustelussa. Erityisen mielenkiinnonkohteena on etätyön osaamistarpeet sekä etätyöntekijöiden asemoituminen
suhteessa etätyöhön. Aineisto koostuu 12 kertomuksellisesta teemahaastattelusta, joissa
etätyöntekijät kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään etätyöhön liittyen. Aineiston
analysoinnissa hyödynnetään teemoittelua ja tyypittelyä, ja sen pohjalta muodostetaan
uusia etätyötä finanssialan kontekstissa kuvaavia osaamistyyppejä ja mallikertomuksia.
Analyysin perusteella tunnistettiin seitsemän etätyön osaamista laajemmin kuvaavaa
teemaa, joista viisi kuvaavat yksilötason osaamista (itsensä johtaminen, ammattiosaaminen,
sosiaalinen osaaminen, tekninen osaaminen ja jatkuva kehitys) sekä kaksi kollektiivisen
osaamisen tasoa (työyhteisön osaaminen ja organisaation osaaminen). Näitä teemoja edelleen
tyypittelemällä muodostettiin tarkempia osaamiskuvauksia, jotka havainnollistavat teemoja
erilaisista näkökulmista. Osaamistyypit eivät ole tyhjentäviä tai pyri kuvaamaan yksittäisen etätyöntekijän osaamista, vaan enemmänkin kokoavat yhteen eri haastateltavien
näkemyksiä osaamisesta etätyössä. Näiden osaamiskuvausten lisäksi etätyöntekijöiden
kertomuksista muodostettiin kolme mallitarinaa, jotka tyypillistävät haastateltujen näkemyksiä ja asemoitumista etätyöhön. Nämä mallitarinat ovat voimaantumiskertomus, motivoitumiskertomus ja varautuneisuuskertomus. Mallikertomusten tarkoitus on havainnollistaa ja koota yhteen erilaisia näkemyksiä etätyöstä sekä osaltaan kuvata erilaisia etätyöpolkuja finanssialan kontekstissa. Tulosten ja muodostettujen mallikertomusten avulla havaittiin, että uudet työnteon muodot ovat tulleet jäädäkseen, mikä vaatii myös entistä korostuneemmin valmiutta osaamisen kehittämiseen ja osaamiseen huomioimiseen myös muuttuvassa työnteon ympäristössä. Työyhteisön ja johtajuuden merkitys on keskeinen osaamisen kehittämisessä myös hajautetun työnteon kontekstissa, mutta erityisen vahvasti korostuu yksilön oman aktiivisuuden, asenteen ja suhtautumisen merkitys uusiin toimintaympäristöihin ja työntekemisen muotoihin sopeutumisessa.
|
|---|