Yläkoululaisten näkemyksiä liikunnanopetuksen opetusryhmistä

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää yläkoululaisten näkemyksiä liikunnanopetuksen opetusryhmistä. Lisäksi tutkin onko eri taustamuuttujilla, kuten sukupuoli, liikunnan numero, ikä tai liikunta-aktiivisuus, yhteyksiä näkemyksiin opetusryhmistä. Keskeistä oli perehtyä oppilaiden perusteluihin s...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Temonen, Jonna
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntakasvatuksen laitos, Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51134
Description
Summary:Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää yläkoululaisten näkemyksiä liikunnanopetuksen opetusryhmistä. Lisäksi tutkin onko eri taustamuuttujilla, kuten sukupuoli, liikunnan numero, ikä tai liikunta-aktiivisuus, yhteyksiä näkemyksiin opetusryhmistä. Keskeistä oli perehtyä oppilaiden perusteluihin siitä, pitäisikö heidän mielestään liikunnanopetus toteuttaa sekaryhmissä vai erillisryhmissä (tyttö- tai poikaryhmissä) ja miksi. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselyä, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä olivat kolmen yläkoulun oppilaat Turusta, Jyväskylästä ja Sievistä. Jokaisesta koulusta valitsin yhden luokan jokaiselta luokka-asteelta (7−9). Tutkittavia oli yhteensä 177, joista 89 tyttöä ja 88 poikaa. Aineiston analysoinnissa käytin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Aineisto oli normaalisti jakautunut ja jatkuvia muuttujia analysoin tilastollisin menetelmin SPSStilastoanalyysiohjelman avulla. Käytössä olivat suorat jakaumat (frekvenssejä ja prosentteja), ristiintaulukot (khi-neliötestein), korrelaatiot (Pearsonin tulomomenttikorrelaatio ja etakertoimet) sekä keskiarvotestit (t-testi, varianssianalyysi). Kyselylomakkeen avoimet kysymykset käsittelin teemoittelemalla. Liikuntatunnit herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita ja oppilaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Liikunnanopetuksen opetusryhmistä oppilaat olivatkin montaa mieltä. Sekaryhmiä toivottiin erillisopetuksen rinnalle tuomaan vaihtelua ja monipuolisuutta tunteihin. Myös uusien kaverien saaminen ja itsensä haastaminen mainittiin. Sekaryhmiä vastustettiin tasoerojen, fyysisyyden ja paineiden takia. Pojat (47%) kannattivat erillisryhmiä enemmän kuin tytöt (41%). Tytöistä enemmistö (47%) kannatti sekä sekaryhmissä että erillisryhmissä opiskelua vaikkakin tytöt kokivat enemmän paineita sekaryhmissä. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoin osoitti, että liikuntanumero korreloi vahvasti kaikkiin muuttujiin positiivisesti. Korkean liikuntanumeron omaavat oppilaat suhtautuvat sekaryhmäopetukseen ja koululiikuntaan myönteisemmin. Ristiintaulukointi osoitti, että tyttöjen liikuntanumerolla on selkeä yhteys siihen millaisessa ryhmässä he haluavat opiskella. Lisäksi mitä enemmän sekaryhmäopetusta järjestetään, sitä enemmän siitä pidetään. Oppilaat, jotka eivät olleet opiskelleet sekaryhmissä suosivat erillisryhmiä. Pojat toivoivat sekaryhmiä vuorovaikutuksen ja liikuntatuntien monipuolisuuden vuoksi. Tasoerot palloilussa ja poikien fyysisyys nähtiin yleisesti syinä, miksi liikunnanopetus pitäisi järjestää erillisryhmissä. The purpose of the study was to examine secondary school students’ thoughts about what kind of group physical education should be taught. The primary goal was to examine how different background like age, gender, physical education grade, opinion about PE, physical activity and experiences about gender mixed groups are related to the opinion. The main idea was to examine what kind of groups the student would like to study physical education and why. In this study, questionnaire was used as a research method. The questionnaire included both open and closed questions. The study was conducted in three different secondary school in Finland, Turku, Jyväskylä and Sievi. There were 177 students in the target group, 89 girls and 88 boys from 7th to 9th grade. Data was analyzed using both quantitative and qualitative methods. Data was normally distributed, so parametric tests were used to analyze the data. Open questions were analyzed using thematising. From the results of the study it can be concluded that students want to study physical education in both gender mixed and separate groups. Students who have negative opinion about PE, low free time sport activity and low PE grade more often want to study in separate groups. Students with high free time sport activity and high PE grade want more often to study in mixed groups. The main reasons for separate groups were the differences with the skills and physicality. The reasons for mixed groups were higher tempo in classes, more friends and better team spirit. Girls wanted more often mixed groups than boys.