Sotaisat sävelet laulut propagandana Suomessa, Saksassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan aikana

Toisen maailmansodan ajan propagandassa hyödynnettiin kulttuuria laajasti, mutta myös musiikkiin ilmaantuivat sodan teemat niin laulujen sanoituksiin kuin säveliin. Musiikista tehtiin propagandan väline Suomessa, Saksassa ja Neuvostoliitossa, jolloin musiikkia käytettiin niin oman kansan taistelutah...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Laulainen, Emilia
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51133
Description
Summary:Toisen maailmansodan ajan propagandassa hyödynnettiin kulttuuria laajasti, mutta myös musiikkiin ilmaantuivat sodan teemat niin laulujen sanoituksiin kuin säveliin. Musiikista tehtiin propagandan väline Suomessa, Saksassa ja Neuvostoliitossa, jolloin musiikkia käytettiin niin oman kansan taistelutahdon kohottamiseen, mutta samalla se hyökkäsi myös vihollista vastaan. Tässä työssä tarkastelen laulujen kuvaa sodasta ja sodan eri ilmiöistä. Musiikissa sota näkyi esimerkiksi nationalistisina sanoituksina ja marssitahteina. Tutkin erityisesti sitä, miten lauluissa kuvataan omaa sotilasta, naista, johtajaa ja kansalaista. Toisaalta tarkastelen myös laulujen viholliskuvaa, jossa korostuvat vihollisvaltiot -ja kansat, vihollisen johtajat sekä ideologinen vihollisuus. Lopuksi tutkin suomalaisten laulujen suhdetta saksalaiseen ja toisaalta neuvostoliittolaiseen musiikkiin. Tutkielman lähdeaineistona ovat toisen maailmansodan aikaiset laulukirjat Suomesta, Saksasta ja Neuvostoliitosta. Lauluntekstien tukena käytän äänitteitä, sillä sävelet ovat olennainen osa laulujen kokonaisuutta. Huomioin erityisesti laulujen propagandistisen luonteen. Sodan ajan teemojen tarkastelussa olen käyttänyt nationalismin, kansallisen identiteetin ja viholliskuvan tutkimusta, sillä nämä teemat toistuvat aineistossa usein. Kolmen erilaisen valtion tarkastelu saman lähdetyypin osalta kertoo mielenkiintoisesti sodan ajan musiikkikulttuureista, mutta myös valtioiden keskinäisistä suhteista joko aseveljeyden tai vihollisuuden kautta. Aineiston perusteella lauluissa korostuvat nationalistiset ihanteet niin oman sotilaan kuin naisenkin kuvauksissa. Oma kansa nostettiin sankariksi, kun vihollinen taas pyrittiin epäinhimillistämään. Suomalaisissa lauluissa aseveljeys Saksan kanssa näkyi käännöslauluina, mutta myös aseveljeyttä kuvaavissa sanoituksissa. Suomen suhde neuvostoliittolaisiin lauluihin oli kaksijakoinen: toisaalta Neuvostoliitto oli vihollinen, mutta toisaalta venäläiset melodiat olivat suosittuja jopa sotilaiden keskuudessa.