Vanhemmat osallisina tukea tarvitsevan lapsen esi- ja perusopetuksessa tarkastelussa oppimissuunnitelmat ja HOJKSit

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhempien osallisuutta lapsen esi- tai perusopetuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mistä osallisuuden tavoista vanhempien osallisuus muodostuu tuen eri tasoilla (tehostettu ja erityinen tuki) sekä lapsen er...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kärki, Lotta
Other Authors: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51000
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhempien osallisuutta lapsen esi- tai perusopetuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mistä osallisuuden tavoista vanhempien osallisuus muodostuu tuen eri tasoilla (tehostettu ja erityinen tuki) sekä lapsen eri ikävaiheissa (esi- ja alkuopetus sekä vuosiluokat 3–8). Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston tutkimushanketta. Tutkimusaineistona tutkimuksessa käytettiin lapsille laadittuja kolmiportaisen tuen asiakirjoja. Tarkastelun kohteena olivat tehostetun tuen oppimissuunnitelmat (n=27) ja erityisen tuen HOJKSit (n=33). Aineisto kerättiin neljän kunnan alueelta, ja keräämiseen osallistui neljä hankkeessa mukana ollutta maisteriopiskelijaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin sekä aineistoa kvantifioimalla. Tutkimus osoitti vanhempien osallisuuden olevan erilaista tuen eri tasoilla ja lapsen eri ikävaiheissa. Aineistosta löytyi viisi osallisuuden tapaa: (1) kodin ja (esi)koulun vuorovaikutus, (2) oppimisen tukeminen kotona, (3) vanhemmuus lapsen arjessa, (4) yhteistyö yhteisön kanssa sekä (5) päätöksentekoon osallistuminen. Tavat toistuivat kaikissa ryhmissä lukuun ottamatta esiopetuksen ryhmää, jossa ei ilmennyt päätöksentekoon osallistumista. Osallisuuden tapojen painotuksissa ja sisällöissä ilmeni vaihtelua ryhmien välillä. Suurelta osin osallisuutta kuvattiin pintapuolisesti ja luettelomaisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella vanhempien osallisuus ei vaikuta toteutuvan parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhemmilla ei näytä olevan riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa, minkä lisäksi vanhemmat ovat usein passiivisia tiedon vastaanottajia ja heidän osallisuuden tapansa tavanomaisia ja yleisluontoisia. Vanhempien osallisuuden voidaankin tulkita olevan käsitteenä vielä melko vakiintumaton esi- ja perusopetuksen kentällä. Tarvetta osallisuutta tarkastelevalle tutkimukselle, ammattilaisten täydennyskoulutukselle sekä vanhempien osallisuuden aktiiviselle tukemiselle näyttää olevan.