| Summary: | Lukutaito on yksi suomalaisen opetusjärjestelmän tärkeimpiä tavoitteita. Vieraskielisten tekstien lukutaidon merkitys korostuu lukiossa, jossa oppilaiden lukutaitoa arvioidaan jatkuvasti kielitaidon erillisenä osa-alueena. Vaikka lukemista ja lukutaitoa, erityisesti äidinkielellä, on tutkittu monesta näkökulmasta, vieraalla kielellä lukeminen, erityisesti luetunymmärtämisen harjoitukset, tarjoavat vielä uusia mahdollisuuksia tutkimukselle.
Aiemmassa tutkimuksessani luetunymmärtämisen harjoituksista (Karppinen 2013) keskiössä olivat oppikirjojen harjoitukset lukiotasolla. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tutkia luetunymmärtämisen harjoituksia niiden käyttäjien – opettajien – näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä olivat mitä mieltä opettajat olivat oppikirjojen tarjoamista harjoituksista, miten he muokkaavat niitä ja mitä omia harjoituksia he käyttävät luetunymmärtämisen opettamisessa. Tavoitteena oli saada myös tietoa siitä, miten käytettäviä harjoitukset ovat ja miten valmiita harjoituksia hyödynnetään.
Tutkimusmateriaalina käytettiin viiden opettajan, joista yksi oli opettajakoulutuksen käynyt, valmistumassa oleva opiskelija, osallistavia haastatteluja: haastateltaville esitettiin esimerkkiharjoituksia, joita he analysoivat haastattelujen aikana apukysymysten avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysia. Saatuja tuloksia, jotka esitettiin myös taulukoina, vertailtiin lukion opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä aiempiin, samasta aiheesta samassa kontekstissa tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Aineisto oli suhteellisen suppea ja laajemmalla otannalla olisi luultavasti saatu yleistettävämpiä tuloksia.
Tutkimustulokset olivat hyvin pitkälti linjassa aiempien tutkimusten kanssa: opettajat käyttivät paljon valmiita opetusmateriaaleja ja pitivät niitä usein hyödyllisinä. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi myös se, että opettajat olivat valmiita muokkaamaan harjoituksia tarpeita vastaavaksi ammattitaitoaan hyödyntäen. Tuloksista kuitenkin selvisi moninaisia syitä siihen, miksi joitain harjoituksia pidettiin parempina kuin toisia. Lisäksi, tutkimuksesta oli käytännönläheistä hyötyä: materiaalista nousi esiin monia tapoja valmiiden harjoitusten muokkaamiseen sekä joitain uusia ideoita luetunymmärtämisen opetukseen.
|
|---|