| Yhteenveto: | TIIVISTELMÄ
Jokinen, Marika 2016. ”Kirjottaminen oli helpompaa mut lukeminen oli vai-
keeta”. ADHD –diagnoosin saaneiden nuorten identiteettien rakentuminen
oppijoina. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Kasvatustieteiden laitos.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on melko yleinen kouluikäisil-
lä lapsilla ja nuorilla. Noin 5% :lla 6-18 –vuotiaista on ADHD –diagnoosi.
ADHD:n vaikutukset koulunkäyntiin ilmenevät esimerkiksi vaikeuksina sosiaa-
lisessa vuorovaikutuksessa, tarkkaavuuden ylläpitämisessä ja sääntöjen nou-
dattamisessa. ADHD–diagnoosin saaneista oppilaista noin 70-80%:lla on todet-
tu myös jonkinasteinen oppimisvaikeus.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia identiteettejä ADHD–
diagnoosin saaneet nuoret rakensivat itselleen oppijoina. Tutkimuksessa selvi-
tettiin, miten nuoret arvioivat oppimistaan ja miten he selittivät sitä. Tutkimuk-
sessa käytetty aineisto koostui 11-16 -vuotiaiden ADHD–diagnoosin saaneiden
nuorten teemahaastatteluista (N=13). Tutkimus oli laadullinen ja aineisto analy-
soitiin diskurssianalyyttisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoret arvioivat oppimistaan joko to-
teavasti, tunnepitoisesti, todistellen tai välttelevästi. He selittivät oppimisensa
riippuvan joko pysyvistä ominaisuuksistaan, omasta toiminnastaan ja mielialas-
taan tai ulkoisista olosuhteista. Oppimistaan arvioidessaan nuoret rakensivat
identiteettiään vaihtoehtoisesti omista kyvyistään tietoisina, tunteiden hallitse-
mina, hyvinä ja normaaleina oppijoina. Selittäessään oppimistaan nuoret raken-
sivat osaajan tai osaamattoman, oman oppimisen asiantuntijan sekä olosuhteis-
ta riippuvaisen oppijan identiteettejä.
|
|---|