| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajien kotoutumisprosesseja ja nostaa esille kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen keskiössä ovat vertailevat tarinat kotoutumisen haasteista ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen riskistä. Lisäksi tutkin sitä millaisena maahanmuuttajat näkevät omat mahdollisuutensa Suomessa, ja millä tavalla heidän toiveensa kohtaavat suomalaisen kotouttamispolitiikan. Tavoitteena on nostaa nuorten omat toiveet ja kokemukset kotoutumisesta esille. Tutkimuksessa selvitettiin myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisprosesseissa. Tutkimuskohteena olivat Jyväskylän katulähetys ry:n Polku kotiin- projektiin osallistuvat nuoret maahanmuuttajatytöt ja -naiset.
Tutkielman viitekehyksenä toimivat suomalainen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka, kolmannen sektorin käsite sekä John Berryn akkulturaatiomalli. Akkulturaatiomallin avulla selitettiin maahanmuuttajien kotoutumisen tapoja. Tutkimusaineisto kerättiin etnografisen kenttätyön avulla Polku kotiin- projektin kotikäynneiltä. Kenttätyötä syvennettiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin neljää projektiin osallistunutta maahanmuuttajaa. Tutkimukseen osallistui 13 projektin asiakasta. Aineistojen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena on, että tutkittavien kotoutumisprosessit ovat olleet haastavia, ja useimmilla maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia oikean viranomaisen tai avunantajan löytämisessä. Vaikeuksia kohdanneilla maahanmuuttajilla oli myös suurempi riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Polku kotiin- projektilla nähtiin olevan tärkeä rooli erityisesti haasteita kohdanneiden maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että maahanmuuttajien akkulturaatiostrategiat ovat hyvin erilaisia. Tämä havainnollistaa erityisen hyvin sitä, miten erilaisia maahanmuuttajien tarinat ovat. Suomalaisessa kotouttamispolitiikassa painotetaan erityisesti jäsenyyden yhteiskunnallista ulottuvuutta ja integroitumista työmarkkinoille. Tutkimuksen maahanmuuttajat erosivat julkisesta painopisteestä siinä, että heistä huokui jäsenyyden henkilökohtaisuus. Työllistymisen lisäksi ystävien löytämistä ja osallisuuden tunnetta korostettiin tärkeänä osana kotoutumista. Tulokset osoittavat, että haasteista riippumatta maahanmuuttajat näkivät omat mahdollisuutensa Suomessa pääasiassa hyvinä ja tasavertaisina. Kielitaito nähtiin yhtenä tärkeimmistä kotoutumiseen johtavista yksittäisistä tekijöistä.
|
|---|