Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012

Keihäänheitto on räjähtävää voimaa ja nopeutta vaativa tekninen laji. Perustekniikka on kaikilla samanlainen, mutta tekniikassa on yksilöllistä vaihtelua. Suoritus alkaa alkuvauhdilla, josta siirrytään heittoaskeleisiin. Heittoaskelten viimeinen ristiaskel on tärkeä, jotta päästään mahdollisimman hy...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kiiski, Sini
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50548
_version_ 1826225818531004416
author Kiiski, Sini
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Kiiski, Sini Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Kiiski, Sini Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Kiiski, Sini
datasource_str_mv jyx
description Keihäänheitto on räjähtävää voimaa ja nopeutta vaativa tekninen laji. Perustekniikka on kaikilla samanlainen, mutta tekniikassa on yksilöllistä vaihtelua. Suoritus alkaa alkuvauhdilla, josta siirrytään heittoaskeleisiin. Heittoaskelten viimeinen ristiaskel on tärkeä, jotta päästään mahdollisimman hyvin vetovaiheeseen. Vetovaihe kestää vain noin 100–150 millisekuntia ja sen aikana heittäjän tulisi pystyä tekemään monimutkainen liikeketju oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä. Keihään lähtönopeus on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa heiton pituuteen. Lähtönopeuteen vaikuttavia tekijöitä on paljon, eikä niistä yksikään ole osoittautunut muita merkittävämmäksi. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää vuoden 2012 EM-kilpailuiden naisten keihäänheiton finalistien heittojen biomekaanisia muuttujia ja pyrkiä löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat heiton pituuteen ja keihään lähtönopeuteen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä eroja kuuden parhaan finalistin ja kuuden heikoimman finalistin heitoissa on. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella kahden heittäjän yksilöllisiä eroja. Finaaliheitot kuvattiin kahdesta suunnasta Sony HD -videokameralla ja heitoista tehtiin liikeanalyysi APAS -liikeanalyysiohjelmistolla. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Kuudella parhaalla heittäjällä oli tilastollisesti merkitsevästi parempi tulos, korkeampi lähtönopeus, pienempi tukijalan ja ristiaskeljalan sivusuuntainen etäisyys vetovaiheen alussa sekä suurempi lantiolinja tukijalan törmäyshetkellä kuin kuudella heikommalla. Kaikkien heittoja tarkasteltaessa tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio tuloksen kanssa oli lähtönopeudella, keihään irrotuskohdalla suhteessa tukijalkaan, tukijalan polvikulmalla vetovaiheen alussa sekä ristiaskeljalan ja tukijalan suoralla etäisyydellä vetovaiheen lopussa. Negatiivinen merkitsevä korrelaatio tuloksen kanssa oli ristiaskeljalan ja tukijalan sivusuuntaisilla etäisyyksillä vetovaiheen alussa ja lopussa sekä lantiolinjalla tukijalan törmäyksessä. Lähtönopeuden kanssa korreloi tilastollisesti merkitsevästi lähtökulma (negat.), keihään irrotuskohta suhteessa tukijalkaan (posit.) ja tukijalan pienin polvikulma vetovaiheen aikana (posit.). Rebrykin heitoissa tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita oli alavartalon muuttujissa, kun taas Stahlin heitoissa merkitseviä korrelaatioita oli ylävartalon muuttujissa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että huipputason naisheittäjien tekniikat eroavat biomekaanisten muuttujien osalta toisistaan. Lähtönopeus oli merkittävä tekijä onnistuneessa heitossa. Jalkojen etäisyydet olivat merkitseviä, joten naisfinalistien oli tärkeää saada tasapainoinen vetoasento. Jalkojen etäisyyksillä on myös tärkeä merkitys liikeketjun onnistumisessa. Lantiolinjan aikaisempi kääntyminen kohti heittosuuntaa voi mahdollistaa monimutkaisen liikeketjun tehokkaamman tekemisen vetovaiheen aikana. Tukijalan pitäminen mahdollisimman suorana vetovaiheen aikana mahdollistaa suuremman impulssin siirtämisen välineeseen ja suuremman keihään lähtönopeuden. Ryhmätasolla tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta keihäänheittäjien yksilöllisten tekniikoiden takia heittäjien ja valmentajien kannalta olisi parempi tarkastella yhden heittäjän useampia heittoja.
first_indexed 2016-06-22T20:06:35Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Valleala, Riku", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Virmavirta, Mikko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kiiski, Sini", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2016-06-22T10:27:55Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2016-06-22T10:27:55Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2016", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50548", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Keih\u00e4\u00e4nheitto on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa ja nopeutta vaativa tekninen laji. Perustekniikka on kaikilla samanlainen, mutta tekniikassa on yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua. Suoritus alkaa alkuvauhdilla, josta siirryt\u00e4\u00e4n heittoaskeleisiin. Heittoaskelten viimeinen ristiaskel on t\u00e4rke\u00e4, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvin vetovaiheeseen. Vetovaihe kest\u00e4\u00e4 vain noin 100\u2013150 millisekuntia ja sen aikana heitt\u00e4j\u00e4n tulisi pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n monimutkainen liikeketju oikea-aikaisesti ja oikeassa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Keih\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6nopeus on t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen tekij\u00e4, joka vaikuttaa heiton pituuteen. L\u00e4ht\u00f6nopeuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 on paljon, eik\u00e4 niist\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ole osoittautunut muita merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi.\r\nT\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 vuoden 2012 EM-kilpailuiden naisten keih\u00e4\u00e4nheiton finalistien heittojen biomekaanisia muuttujia ja pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat heiton pituuteen ja keih\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6nopeuteen. Tutkimuksessa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 eroja kuuden parhaan finalistin ja kuuden heikoimman finalistin heitoissa on. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi haluttiin tarkastella kahden heitt\u00e4j\u00e4n yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Finaaliheitot kuvattiin kahdesta suunnasta Sony HD -videokameralla ja heitoista tehtiin liikeanalyysi APAS -liikeanalyysiohjelmistolla. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS -tilasto-ohjelmalla.\r\nKuudella parhaalla heitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4sti parempi tulos, korkeampi l\u00e4ht\u00f6nopeus, pienempi tukijalan ja ristiaskeljalan sivusuuntainen et\u00e4isyys vetovaiheen alussa sek\u00e4 suurempi lantiolinja tukijalan t\u00f6rm\u00e4yshetkell\u00e4 kuin kuudella heikommalla. Kaikkien heittoja tarkasteltaessa tilastollisesti merkitsev\u00e4 positiivinen korrelaatio tuloksen kanssa oli l\u00e4ht\u00f6nopeudella, keih\u00e4\u00e4n irrotuskohdalla suhteessa tukijalkaan, tukijalan polvikulmalla vetovaiheen alussa sek\u00e4 ristiaskeljalan ja tukijalan suoralla et\u00e4isyydell\u00e4 vetovaiheen lopussa. Negatiivinen merkitsev\u00e4 korrelaatio tuloksen kanssa oli ristiaskeljalan ja tukijalan sivusuuntaisilla et\u00e4isyyksill\u00e4 vetovaiheen alussa ja lopussa sek\u00e4 lantiolinjalla tukijalan t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4. L\u00e4ht\u00f6nopeuden kanssa korreloi tilastollisesti merkitsev\u00e4sti l\u00e4ht\u00f6kulma (negat.), keih\u00e4\u00e4n irrotuskohta suhteessa tukijalkaan (posit.) ja tukijalan pienin polvikulma vetovaiheen aikana (posit.). Rebrykin heitoissa tilastollisesti merkitsevi\u00e4 korrelaatioita oli alavartalon muuttujissa, kun taas Stahlin heitoissa merkitsevi\u00e4 korrelaatioita oli yl\u00e4vartalon muuttujissa.\r\nTulosten perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 huipputason naisheitt\u00e4jien tekniikat eroavat biomekaanisten muuttujien osalta toisistaan. L\u00e4ht\u00f6nopeus oli merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 onnistuneessa heitossa. Jalkojen et\u00e4isyydet olivat merkitsevi\u00e4, joten naisfinalistien oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada tasapainoinen vetoasento. Jalkojen et\u00e4isyyksill\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 merkitys liikeketjun onnistumisessa. Lantiolinjan aikaisempi k\u00e4\u00e4ntyminen kohti heittosuuntaa voi mahdollistaa monimutkaisen liikeketjun tehokkaamman tekemisen vetovaiheen aikana. Tukijalan pit\u00e4minen mahdollisimman suorana vetovaiheen aikana mahdollistaa suuremman impulssin siirt\u00e4misen v\u00e4lineeseen ja suuremman keih\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6nopeuden. Ryhm\u00e4tasolla tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4jien yksil\u00f6llisten tekniikoiden takia heitt\u00e4jien ja valmentajien kannalta olisi parempi tarkastella yhden heitt\u00e4j\u00e4n useampia heittoja.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted using Plone Publishing form by Heikki Peltonen (heipelto) on 2016-06-22 10:27:54.807125. Form: Admin-lomake opinn\u00e4ytteiden julkaisuun (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/julkaisulomakkeet/admin-lomake-opinnaytteet). JyX data: [jyx_publishing-allowed (fi) =True]", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2016-06-22T10:27:55Z\r\nNo. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201606223305.pdf: 811002 bytes, checksum: 1b5e9763f65826265ad560d8dae3392b (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2016-06-22T10:27:55Z (GMT). No. of bitstreams: 2\r\nURN:NBN:fi:jyu-201606223305.pdf: 811002 bytes, checksum: 1b5e9763f65826265ad560d8dae3392b (MD5)\r\nlicense.html: 107 bytes, checksum: a7d86e598caa500b1b433bbb9dc8ef1c (MD5)\r\n Previous issue date: 2016", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "48", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "keih\u00e4\u00e4nheitto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "biomekaniikka", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Naisten keih\u00e4\u00e4nheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201606223305", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomekaniikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.date.updated", "value": "2016-06-22T10:27:55Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "updated", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_50548
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:34Z
main_date 2016-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2016
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/7fa653ca-120c-43fb-aabc-d65f271ae9b0\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201606223305.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2016
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kiiski, Sini Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012 keihäänheitto biomekaniikka Biomekaniikka
title Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
title_full Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
title_fullStr Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012 Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
title_full_unstemmed Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012 Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
title_short Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
title_sort naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi helsingin em kilpailuissa 2012
title_txtP Naisten keihäänheiton biomekaaninen analyysi Helsingin EM-kilpailuissa 2012
topic keihäänheitto biomekaniikka Biomekaniikka
topic_facet Biomekaniikka biomekaniikka keihäänheitto
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50548 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606223305
work_keys_str_mv AT kiiskisini naistenkeihäänheitonbiomekaaninenanalyysihelsinginemkilpailuissa2012