Critical discourse analysis of the representation of victims and perpetrators of sexual violence in select US news articles

Rikoksista uutisoidaan sanomalehdissä päivittäin. Uutisointi on merkittävä tekijä liittyen siihen, minkälainen kuva ihmisillä on rikosten uhreista, tekijöistä, ja rikollisuudesta ylipäänsä. Aiemmat tutkimukset ovat näyttäneet, että seksuaalirikoksista uutisoidessa käytetään usein niin kutsuttuja rai...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pekkarinen, Anna-Greta
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50472
Kuvaus
Yhteenveto:Rikoksista uutisoidaan sanomalehdissä päivittäin. Uutisointi on merkittävä tekijä liittyen siihen, minkälainen kuva ihmisillä on rikosten uhreista, tekijöistä, ja rikollisuudesta ylipäänsä. Aiemmat tutkimukset ovat näyttäneet, että seksuaalirikoksista uutisoidessa käytetään usein niin kutsuttuja raiskausmyyttejä, jotka ovat stereotyyppisiä ja osin virheellisiäkin toistuvia tapoja kuvata niin seksuaalirikosten uhreja kuin tekijöitäkin. Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn kuuden yhdysvaltalaisen uutisartikkelin pohjalta siihen, miten seksuaalirikosten uhreja ja tekijöitä kuvataan, sekä siihen, mitä muita toistuvia diskursseja artikkeleista mahdollisesti nousee esille. Artikkelit ovat peräisin Los Angeles Timesin, The New York Timesin ja Washington Postin internet-sivuilta. Toteutettu analyysi on laadullista ja metodina toimii kriittinen diskurssianalyysi (CDA), joka sopii hyvin tekstissä piilevien merkitysten ja ideologioiden tarkasteluun. Lähiluvun perusteella havainnot uhreista, tekijöistä ja muista toistuvista teemoista on jaettu viiteen eri alakategoriaan, joiden puitteissa dataa on analysoitu. Uhrien kuvauksissa esille nousivat epäluotettavuuden ja sosiaalisen aseman diskurssit, ja tekijöiden kuvauksissa saavutusten ja pahuuden diskurssit. Lisäksi aineistossa toistui naapuruston pelkoon viittaava diskurssi. Edellä mainitut raiskausmyytit olivat aineistossa osittain läsnä, mutta kenties vähemmässä määrin kuin aiempi tutkimus olisi antanut olettaa. Havainnoissa näkyi kuitenkin kiinnostus tekijää kohtaan uhrin jäädessä usein vähemmälle huomiolle tai epäluotettavan todistajan asemaan. Myös amerikkalaisen median kiinnostus hegemonis- maskuliinisia instituutioita kuten armeijaa ja urheilujoukkueita kohtaan näkyi aineistosta.