| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ylivelkaantumisessa nykyisenlaisessa luotto- ja
kulutusyhteiskunnassa, jossa luotonsaannin mahdollisuudet ovat laajat ja jossa esiintyy
myös kuluttamiseen pakottavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää, miten
sosiodemografiset taustatekijät selittävät ylivelkaantumisen suhteen riskiryhmässä olemista
ja ylivelkaantumisen subjektiivisen kokemuksen yhteyttä toimintatapoihin, kun on ollut
taloudellisesti tiukkaa, sekä kulutus- ja säästämisasenteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan
suomalaisten velkaantumisen ja ylivelkaantumisen kehitystä ja sekä ylivelkaantumiseen
ajavia tekijöitä aikaisemman tutkimuksen valossa.
Tutkimuksen aineistona käytetään Suomi 2014-kyselyä, jossa kartoitetaan laajasti
suomalaisten kulutusta ja elämäntapaa. Kyselyssä on kerätty tietoja tuloista ja veloista,
joiden perusteella havaintoyksiköille laskettiin velkaantumisasteet ja joiden perusteella
kyselyyn vastaajat jaettiin kahteen ryhmään: ylivelkaantumisriskissä oleviin ja muihin
suomalaisiin. Ylivelkaantumisesta oli objektiivisen mittaustavan lisäksi käytössä myös
subjektiivinen määritelmä. Käytän kyselystä kysymysosioita, joissa on kartoitettu
toimintaa, kun on ollut taloudellisesti tiukkaa, ja kuluttamiseen liittyviä asenteita.
Tutkimuksen analyysimenetelminä on käytetty pääkomponenttianalyysia, logistista
regressioanalyysia ja varianssianalyysia.
Tutkimustulokseni esitän analyysiosiossa ja useat demografiset tekijät selittävät
ylivelkaantumisen suhteen riskiryhmässä olemista mukaillen aikaisempaa tutkimusta.
Toiminnan muodot taloudellisen puutteen kontekstissa olivat yleisempiä
ylivelkaantuneilla. Ylivelkaantuneet eivät erottuneet hedonistisempina tai aktiivisempina
kuluttajina. Suomalaisilla ylivelkaantumista ei näytä selittävän vahva kulutusorientaatio.
|
|---|