| Yhteenveto: | Köyhyyttä on tutkittu ja raportoitu yleisesti määrällisenä ilmiönä. Köyhyydessä elävien
kokemukset ovat nousseet lähivuosikymmenen aikana tärkeään asemaan osana
köyhyystutkimusta. Yhteiskunnalliset muutokset ovat jatkuvia, mikä on johtanut
tarpeeseen tuottaa määrällisen tiedon lisäksi laadullista tietoa köyhyydessä elävien omasta
elämänkokemuksesta ja köyhyyden kokemuksellisuudesta.
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka tarkastelee köyhyyden syitä ja vaikutuksia
58–69-vuotiaiden tarinoista. Tutkimuksen keskiössä on kirjoittajien tulkinnat siitä, mitkä
syyt ovat johtaneet köyhyyteen, miten köyhyys on muuttunut elämänaikana ja millainen
vaikutus köyhyydellä on ikääntyvien, kolmatta ikää elävien, tämän hetkisessä elämässä.
Tutkimusaineistona on käytetty 47 kirjoitusta vuonna 2006 järjestetystä Arkipäivän
kokemuksia köyhyydestä kirjoituskilpailusta. Näistä kirjoituksista 25 kappaletta on
elämäntarinallista kertomusta menneestä kirjoitushetkeen sekä 22 kappaletta lähinnä
kirjoitushetkeä eli nykyhetkeä kuvaavaa kertomusta. Tutkimus on tehty narratiivisella
tutkimusotteella.
Tutkimuksen tulosten perusteella köyhyyden syyt jakautuvat yhteiskunnallisiin ja
henkilökohtaisiin syihin, jotka ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Köyhyys on
pitkäaikaista muuttaen muotoaan, mutta säilyttäen olemassaolonsa. Köyhyyden
vaikutukset arjessa pärjäämiseen ja toimimiseen ovat huomattavia erityisesti tämän hetken
yhteiskunnassa, joka korostaa kuluttamista. Köyhyys vaikuttaa ikääntyvän arkeen
huomattavasti eikä aktiivinen vanheneminen ja yhteiskunnallinen toimijuus ole mahdollista
taloudellisen tilanteen tai terveydentilan vuoksi läheskään kaikille ikääntyville. Köyhyys
johtaa pahimmillaan yksinäisyyteen ja yhteiskunnasta eristäytymiseen.
|
|---|