Yhteenveto: | Häyrinen, Laura. 2016. ”Seuraava kuka väittää, että siinä menee kaksikin missä yksinkin niin saa turpaansa” Monikkolasten isien rooleja, tunteita ja tarinoita pikkulapsiajalta. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 101 sivua+ 4 liitettä.
Isyyden tutkimus on keskittynyt pitkälti keskiluokkaiseen ihanneisyyteen, jonka vuoksi isyyden harvinaisemmat muodot ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Yhden tällaisen isyysjoukon muodostavat monikkolasten isät (kaksosten tai kolmosten isät), joita ei juurikaan ole tutkittu. Monikkoarjessa on ominaispiirteitä, jotka tekevät monikkoisyydestä erityistä. Pro gradu-tutkielmani selvitin millaisia rooleja monikkoisien kirjoituksissa esiintyy. Lisäksi tutkin, millaisia tunteita he nostavat esiin ja millaisia tarinatyyppejä mo-nikkoisien kirjoituksista löytyy.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka analyysissa sovelletaan narratiivista analyysia. Koko tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti. Tutkimukseni on kaksiosainen, jonka ensimmäinen osa on puolistrukturoitu kyselylomake. Tutkimuksen toinen osa koostuu monikkoisien kirjoittamista kertomuksista ja niihin liitetyistä valokuvista. Tutkimukseeni osallistui 14 monikkolasten isää, joilla on alle 4-vuotiaat kaksoset tai kolmoset. Heistä 8 osallistui tutkimuksen molempiin osiin. Tutkittavat asuvat eri puolilla Suomea.
Aineiston pohjalta muodostin neljä isyysroolia: osallistuva, perinteinen, epävarma ja alistettu isä. Monikkoisien käyttämiä tunnesanoja listasin monik-kolasten eri ikäkausille. Odotusaika oli huolen sävyttämää aikaa, kun taas vauva-aikana onnentunteet tulivat enemmän esille. Vauva-aikana korostui myös selvästi monikkoisien väsyminen. Leikki-iässä ylpeys ja turhautuminen kulkivat rinnakkain isien kirjoituksissa. Juonianalyysin avulla muodostin monikkoisien kertomuksista neljä monikkoarkea kuvaavaa tarinatyyppiä: arki sairaalapiuhoista sukkalaatikolle, arki sylihetkistä metsäseikkailuun, arki vaipanvaihdosta kotipuhdetöihin ja arki köllöttelystä ilmakitarasooloihin.
Monikkoisien kirjoituksista välittyi vahva sitoutuminen ja halu osallistua perheensä arkeen. Nämä isät kaipaisivat kuitenkin enemmän tunnustusta ja ymmärrystä omalle roolilleen ja erityiselle arjelleen.
|