Isien näkökulmia lasten kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken

Kaakkola, Anna. 2016. Isien näkökulmia lasten kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 69 sivua. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin isien näkökulmia lasten kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken....

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kaakkola, Anna
Muut tekijät: Faculty of Education, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49979
Kuvaus
Yhteenveto:Kaakkola, Anna. 2016. Isien näkökulmia lasten kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 69 sivua. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin isien näkökulmia lasten kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken. Tutkimuksen teko aloitettiin kun Kataisen hallitus ilmoitti suunnittelevansa lakiuudistusta lasten kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken. Suunniteltu uudistus jäi toteutumatta, mutta toteutuessaan se olisi pakottanut joko isät jäämään kotihoidontuelle tai perheiden olisi pitänyt viedä lapset aiemmin päiväkotiin. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää isää, joilla kaikilla oli haastatteluhetkellä vähintään yksi alle kolmevuotias lapsi. Tutkimuksessa selvitettiin miten isät kokevat lasten kotihoidontuen jakamisen vaikuttavan isyyteen, perheen valinnanvapauteen lastenhoidon suhteen, lapsen etuun sekä perheen päätöksentekoon lastenhoidon suhteen. Tutkimustulokset esiteltiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti kuvauskategorioina. Lasten kotihoidontuen jakamisen vaikutukset isyyteen nähtiin ristiriitaisina: toiset kokivat että kotihoidontuen jakaminen ei vaikuttaisi lainkaan isyyteen, toiset taas kokivat että se voisi kannustaa isiä jäämään kotihoidontuelle ja olisi näin myös hyväksi isä-lapsisuhteelle. Kotihoidontuen jakamisen nähtiin rajoittavan perheen valinnanvapautta lastenhoidon suhteen. Lapsen edun kannalta nähtiin, että pienelle lapselle koti on paras paikka, mutta kasvaessaan lapsi tarvitsee muutakin sosiaalista ympäristöä. Lapsen edun mukaiseksi nähtiin myös se, että lapsi saa viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa. Perheen lastenhoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikutti perheen taloudellinen tilanne, äidin ja isän halu hoitaa lasta kotona sekä ajatus siitä, milloin lapselle on hyvä aika mennä päiväkotiin. Perheen taloudellinen tilanne oli suurin syy sille, että kotihoidontuen jakamista vanhempien kesken ei pidetty hyvänä ajatuksena. Edelleenkin suurimmassa osassa perheistä mies ansaitsee enemmän kuin nainen ja tällöin perheen taloudellinen tilanne kärsii enemmän miehen jäädessä pois töistä.