"Vad säger SFP-mannen?" jämförelse av tilltal mellan ett finskt- och ett svenskspråkigt debattprogram

Tutkielman tavoitteena oli selvittää onko suomenkielisen ja suomenruotsalaisen keskusteluohjelman puhuttelutavoissa eroja. Tarkastelun kohteena olivat etenkin teitittely ja sinuttelu, haastateltavien nimien ja titteleiden käyttö sekä iän ja sukupuolen vaikutus puhutteluun. Tutkielmassa keskityttiin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Marttila, Satu
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2016
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49885
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tavoitteena oli selvittää onko suomenkielisen ja suomenruotsalaisen keskusteluohjelman puhuttelutavoissa eroja. Tarkastelun kohteena olivat etenkin teitittely ja sinuttelu, haastateltavien nimien ja titteleiden käyttö sekä iän ja sukupuolen vaikutus puhutteluun. Tutkielmassa keskityttiin havainnoimaan juontajien puhuttelutapoja, kun he haastattelivat vieraita studiossa. Tutkimuksen materiaali kerättiin vuoden 2015 lopussa sekä vuoden 2016 alussa havainnoimalla neljä jaksoa suomenkielistä A-studiota ja neljä jaksoa ruotsinkielistä Obs Debatia. Materiaali analysoitiin käyttäen sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tulokset osoittivat, että kaikkia studiovieraita sinuteltiin riippumatta iästä tai sukupuolesta. Ikä ei vaikuttanut puhutteluun toisin kuin sukupuoli. Sukupuoli tuntui vaikuttavan nimien käyttöön sekä tittelien esittelyyn; miehiä puhuteltiin useammin käyttäen heidän koko nimeään ja naisia taas puhuteltiin usein käyttämällä heidän etunimeään. Miesten tittelit mainittiin useammin molemmissa keskusteluohjelmissa kuin naisten tittelit. Obs Debatin juontajat vaikuttivat suosivan etunimen käyttöä kun taas A-studiossa juontajat vaikuttivat käyttävän haastateltavien koko nimeä useammin kuin etunimeä. On huomattava, että tutkittava materiaali oli rajattu ja siten tuloksia ei voi yleistää. Erot puhuttelussa etenkin A-studiota koskien olivat hyvin pieniä, joten sattumalla on voinut olla merkittävä rooli. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että puhuttelutavat Suomen mediassa ovat melko epävirallisia. Jatkossa aihetta voisi tutkia esimerkiksi vertailemalla suomenruotsalaista ja ruotsalaista mediaa tai havainnoimalla onko mies- ja naisjuontajien puhuttelutavoissa eroja.